Media

Ajankohtaista

Tuore tietokanta täydentää tietoa Fennoskandian alueen maanjäristyksistä ja nuorista siirroksista

Posivan ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) asiantuntijat ovat paikantaneet uuden tekniikan avulla lähes koko Suomen kattavasta aineistosta kallioperän nuoria siirroksia sekä muita seismiseen aktiivisuuteen viittaavia maaperän piirteitä kuten maanvyöryjä.

Posivan ja GTK:n Postglasiaalisiirrokset ja niiden dynamiikka –projektissa kaikkien Suomessa tutkittujen siirroslinjojen todettiin liittyvän vanhojen, jo olemassa olevien, kallioperän murrosrakenteiden uudelleen liikkumiseen. Ainuttakaan ehjään kallioperään syntynyttä siirrosta ei projektissa havaittu.

- Siirrosten luonnetta ja yleisyyttä on pystytty arvioimaan nyt ensi kertaa tarkemmin uuden tekniikan avulla. Laserkeilaukseen perustuva tarkka korkeusmalli tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia siirrosten kartoittamiseen ja analysointiin, Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Timo Ruskeeniemi kertoo.

Lähes kaikki nyt tunnetut siirrokset löytyvät Keski-Lapin alueelta. Paikkakohtaisia tutkimuksia tehtiin tutkimuskaivantojen, kairausten, kairareikien instrumentoinnin ja pintageofysiikan avulla. Projektissa tutkittujen jopa kymmeniä kilometrejä pitkien ja useita metrejä korkeiden siirrosramppien ominaisuudet viittaavat siihen, että Suomen Lapissa jäätiköitymisen jälkeisten maanjäristysten suuruudet olisivat olleet magnitudiltaan suurimmillaan 4,9–7,5.

Projektin yksityiskohtaisissa kenttätutkimuksissa tehdyt havainnot tukevat tulkintaa siitä, että monet siirrostumat muodostuivat useamman pienemmän maanjäristyksen seurauksena. Sekä siirrospintojen rakenteelliset piirteet että tulkinnat joihinkin siirroksiin liittyvien maanvyöryjen ikäjakaumista viittaavat ennemmin pieniin toistuviin maanjäristyksiin kuin yhteen suureen tapahtumaan.

Projektin tuloksia voidaan hyödyntää käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuusperustelussa sekä Fennoskandian alueen maanjäristystietokannan täydentämisessä. Ydinjätteiden geologisen loppusijoituksen turvallisuusanalyysissa arvioidaan loppusijoituksen turvallisuutta jopa miljoonan vuoden aikajaksolla huomioiden myös mahdolliset tulevat jäätiköitymiset.

- Näin pitkän ajanjakson tarkasteluissa käytämme apuna luonnonanalogioita, joissa tutkitaan geologisilta ominaisuuksiltaan samankaltaisia olosuhteita kuin loppusijoituskonseptin turvallisuusperustelussa käsitellään. Tässä tapauksessa kyse oli siirrosrakenteiden käyttäytymisestä mannerjäätikön sulaessa, Posivan kalliomekaanikko Johannes Suikkanen kertoo.

- Projektin havainnot tukevat Posiva Oy:n ydinjätteen loppusijoitusratkaisun turvallisuusperustelussa tehtyjä päätelmiä, sekä tuottavat tärkeää uutta tietoa seismisistä tapahtumista ja niiden suuruuksista jäätiköitymisen jälkeisenä aikana. Projektin havainnot tuottavat myös paljon arvokasta lisätietoa Fennoskandian pitkäaikaisesta seismisestä aktiivisuudesta, Suikkanen jatkaa.

Lisätietoja

Posiva Oy:n kalliomekaanikko Johannes Suikkanen, puh. 050 313 3841


Postglasiaalisiirrokset ja niiden dynamiikka -projektin tulokset Posivan tietopankissa sekä GTK:n Hakku-Palvelussa

Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje