|
Tiivistelmä:
|
Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2003 vahvistaman aikataulun mukaisesti Posiva on valmistautumassa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen jättämiseen vuoden 2012 lopulla. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus käsitellään lupahakemuksessa ns. turvallisuusperusteluna (engl. safety case), jolla kansainvälisesti omaksutun määritelmän mukaisesti tarkoitetaan kaikkea sitä teknis-tieteellistä aineistoa, analyysejä, havaintoja, kokeita, testejä ja muita todisteita, joilla perustellaan loppusijoituksen turvallisuus ja turvallisuudesta tehtyjen arvioiden luotettavuus. Vuonna 2008 Posiva esitti päivitetyn suunnitelman tuvallisuusperustelun muodostavasta aineistosta ja sen laatimisesta. Tämä raportti on alustava versio Posiva Oy:n Olkiluotoon suunnitellusta KBS-3 ratkaisuun ja geologiseen loppusijoitukseen perustuvasta käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen turvallisuusperustelun yhteenvetoraportista. Täydellinen turvallisuusperustelu, mukaan lukien päivitetty biosfääriarviointi, laaditaan alustavaa turvallisuusselostetta (PSAR) varten 2012.
Tässä raportissa esitellään loppusijoituksen tämän hetkinen tekninen suunnitelma ja turvallisuuskonsepti, sekä yhteenveto loppusijoitusjärjestelmän kehityskulun tarkastelussa käytettävien skenaarioiden muodostamisesta, jossa kuvataan eri skenaariot ja esitellään tärkeimmät analysoinnissa käytetyt mallit ja tietokonekoodit. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta arvioidaan myös viranomaisvaatimusten täyttymisen osalta. Raportissa esitellään myös teknis-tieteellistä aineistoa, analyysejä, havaintoja, kokeita, testejä ja muita todisteita, joilla osoitetaan loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus.
Tutkimukset tähän päivään asti osoittavat muutamaa epätodennäköistä tapahtumaa lukuun ottamatta, jotka vaikuttavat vain muutamaan kapseliin, että käytetty polttoaine säilyy koskemattomana kapseleissa useiden satojen tuhansien vuosien ajan perusskenaarion mukaisesti. Luottamus perusskenaarioon perustuu ennen kaikkea loppusijoituksen ensisijaisten vapautumisesteiden ominaisuuksiin ja niiden kehityskulun ymmärtämiseen, joka on saavutettu laajamittaisilla paikka- ja konseptikohtaisella kenttä-, laboratorio- ja mallinnustutkimuksilla, sekä luonnon- ja antropogeenisilla analogioilla.
Yksittäisen kapselin rikkoutumisesta ensimmäisten kymmenentuhannen vuoden arviointiajanjaksolla aiheutuvat säteilyannokset ja niiden vaikutukset ovat vuositasolla merkityksettömän pieniä sekä ihmisten että muiden eliölajien osalta aiheutuva radionuklidien vapautuminen biosfääriin on vuositasolla annoksiltaan merkityksetöntä. Lisäksi voidaan todeta, että analyyseissä käytetyt geometriset ja vapautumisreittejä koskevat muuttujat eivät vaikuta merkittävästi vapautumis- ja säteilyannostuloksiin. Tässä suhteessa KBS-3H ja KBS-3V vaihtoehtojen välillä ei ole merkittävää eroa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että käytetyn polttoaineen geologinen loppusijoitus, toteutettuna kuten on suunniteltu Olkiluodossa, vastaa viranomaisvaatimuksia ja takaa riittävän pitkäaikaisturvallisuuden. Edellä esitetty johtopäätös perustuu tähän mennessä tehtyihin turvallisuusarvioihin ja niissä systemaattiseen epävarmuustekijöiden tarkasteluun, sekä mallien kehittämiseen, mallinnukseen, tietokantoihin ja tietokonekoodeihin sovellettuun laadunvarmistukseen. Vielä avoinna olevat turvallisuuteen liittyvät epävarmuudet on eritelty TKS-2009 raportissa, jossa myös suunnitelmat niiden ratkaisemiseksi on esitetty. TKS-2009 suunnitelmien toteutuksessa laadunvarmistusmittareita käytetään useilla tasoilla; näihin sisältyy myös teknisten ratkaisujen toteutettavuuden kokeellinen testaus ja laatu. Näitä suunnitelmia noudattamalla voidaan tuottaa kattava turvallisuusperustelu, jota voidaan käyttää tukena lopullisessa loppusijoituslaitosta koskevassa lupamenettelyssä.
|
