Tietopankki

POSIVA-raportti 1996-21

Takaisin

Nimi:

Hydrogeochemistry of Deep Groundwaters of Mafic and Ultramafic Rocks in Finland

Raportin kirjoittaja:

Timo Ruskeeniemi; Runar Blomqvist; Antero Lindberg; Lasse Ahonen; Shaun Frape

Kieli:

Englanti

Sivumäärä:

122

ISBN:

951-652-020-0; 1239-3096

Tiivistelmä:

Working report: EMÄKSIS-ULTRAEMÄKSISTEN KIVILAJIEN SYVIEN KALLIOPOHJAVESIEN
HYDROGEOKEMIA



Tässä työssä esitetään ja tulkitaan viidestä emäksisestä ja ultraemäksisestä muodostumasta
hankittua hydrogeologista ja hydrogeokemiallista aineistoa. Tutkimuskohteet olivat geologialtaan
ja iältään eri tyyppisiä: Juukan serpentiniitti, Ylivieskan emäksis-ultraemäksinen intruusio,
Keminmaan ja Ranuan kerrosintruusiot sekä Mäntsälän gabrointruusio. Neljän nikkelikriittisen
muodostuman kalliopohjavesiä kuvataan vertailun vuoksi. Näistä Enonkoski, Kotalahti ja
Vammala ovat kaivosympäristöjä ja Noormarkun Hyvelä on malminetsintäkohde. Myös
pääkivilajien mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä tyypilliset rakotäytteet on kuvattu.

Kalliopohjavesien koostumusta verrataan tutkimuskohteiden ja vertailualueiden kesken ja myös
ns. happamien kivilajien pohjavesien koostumukseen. Lisäksi tarkastellaan pohjavesien ja
kallioperän sekä rakotäytteiden välistä vuorovaikutusta ja tehdään päätelmiä kalliopohjaveden
koostumukseen vaikuttavista tekijöistä. Hydrogeologisesti tutkimuskohteet ovat erityyppisiä ja
yleensä kohteen hydrogeologisella ympäristöllä on ratkaiseva vaikutus pohjaveden
koostumukseen.

Pohjavesinäytteet on otettu etupäässä letkunäytteenottimella. Niistä mitattiin pH,
sähkönjohtokyky ja useimmissa tapauksissa myös redox-potentiaali heti näytteenottopaikalla
maanpintamittauksina. Näytteiden vesikemialliset analyysit tehtiin Geologian
tutkimuskeskuksessa.

Tutkimusalueilta löydettiin yhdeksän erilaista pohjavesityyppiä. Emäksis-ultraemäksisten
muodostumien makeissa bikarbonaattivesissä on yleensä magnesiumia enemmän kuin muiden
kivilajimuodostumien vastaavan tyyppisissä pohjavesissä. Myös Ca/Na -suhde on korkeampi,
minkä on tulkittu heijastavan isäntäkivien litogeokemiallisia eroja, mm. kalsiitin yleisyyttä
emäksisissä ja ultraemäksisissä muodostumissa. Natriumin runsaus on tyypillistä useille
emäksisten ja ultraemäksisten muodostumien suolaisille vesille. Ne sijoittuvat Ca/Na vs. Br/Cl
diagrammissa matalan Ca/Na -suhteen alueelle. Poikkeuksena ovat gabromuodostumat, joiden Ca-
valtaiset suolaiset pohjavedet eivät tällä tavoin tarkasteltuna eroa liuskealueiden suolaisista
pohjavesistä. Myös litologian ja pH:n välillä näyttää vallitsevan yhteys siten, että ultra-
emäksisessä kivilajiympäristössä (esim. serpentiniitissä) pH on selvästi korkeampi kuin
emäksisessä kivilajiympäristössä (pH-arvot vastaavasti 10 ja 7), mikä on sopusoinnussa näiden
kivilajien päämineraalien ja rakotäytemineraalien abraasio-pH arvojen kanssa.

Kullakin muodostumalla on oma tyypillinen pohjavesikemiansa, mikä viitannee muodostuma-
kohtaisiin kivi-vesi vuorovaikutusilmiöihin. Epäsuorasti tulokset viittaavat myös siihen, että muo-
dostumien väliset hydrologiset yhteydet ovat verraten vähäiset.

Avainsanat - Keywords
pohjavesi, makea vesi, suolainen vesi, hydrokemia, hydrogeologia, ultramafiitit, gabrot, kivi-vesi vuorovaikutus
EMÄKSIS-ULTRAEMÄKSISTEN KIVILAJIEN SYVIEN KALLIOPOHJAVESIEN
HYDROGEOKEMIA



Tässä työssä esitetään ja tulkitaan viidestä emäksisestä ja ultraemäksisestä muodostumasta
hankittua hydrogeologista ja hydrogeokemiallista aineistoa. Tutkimuskohteet olivat geologialtaan
ja iältään eri tyyppisiä: Juukan serpentiniitti, Ylivieskan emäksis-ultraemäksinen intruusio,
Keminmaan ja Ranuan kerrosintruusiot sekä Mäntsälän gabrointruusio. Neljän nikkelikriittisen
muodostuman kalliopohjavesiä kuvataan vertailun vuoksi. Näistä Enonkoski, Kotalahti ja
Vammala ovat kaivosympäristöjä ja Noormarkun Hyvelä on malminetsintäkohde. Myös
pääkivilajien mineraloginen ja kemiallinen koostumus sekä tyypilliset rakotäytteet on kuvattu.

Kalliopohjavesien koostumusta verrataan tutkimuskohteiden ja vertailualueiden kesken ja myös
ns. happamien kivilajien pohjavesien koostumukseen. Lisäksi tarkastellaan pohjavesien ja
kallioperän sekä rakotäytteiden välistä vuorovaikutusta ja tehdään päätelmiä kalliopohjaveden
koostumukseen vaikuttavista tekijöistä. Hydrogeologisesti tutkimuskohteet ovat erityyppisiä ja
yleensä kohteen hydrogeologisella ympäristöllä on ratkaiseva vaikutus pohjaveden
koostumukseen.

Pohjavesinäytteet on otettu etupäässä letkunäytteenottimella. Niistä mitattiin pH,
sähkönjohtokyky ja useimmissa tapauksissa myös redox-potentiaali heti näytteenottopaikalla
maanpintamittauksina. Näytteiden vesikemialliset analyysit tehtiin Geologian
tutkimuskeskuksessa.

Tutkimusalueilta löydettiin yhdeksän erilaista pohjavesityyppiä. Emäksis-ultraemäksisten
muodostumien makeissa bikarbonaattivesissä on yleensä magnesiumia enemmän kuin muiden
kivilajimuodostumien vastaavan tyyppisissä pohjavesissä. Myös Ca/Na -suhde on korkeampi,
minkä on tulkittu heijastavan isäntäkivien litogeokemiallisia eroja, mm. kalsiitin yleisyyttä
emäksisissä ja ultraemäksisissä muodostumissa. Natriumin runsaus on tyypillistä useille
emäksisten ja ultraemäksisten muodostumien suolaisille vesille. Ne sijoittuvat Ca/Na vs. Br/Cl
diagrammissa matalan Ca/Na -suhteen alueelle. Poikkeuksena ovat gabromuodostumat, joiden Ca-
valtaiset suolaiset pohjavedet eivät tällä tavoin tarkasteltuna eroa liuskealueiden suolaisista
pohjavesistä. Myös litologian ja pH:n välillä näyttää vallitsevan yhteys siten, että ultra-
emäksisessä kivilajiympäristössä (esim. serpentiniitissä) pH on selvästi korkeampi kuin
emäksisessä kivilajiympäristössä (pH-arvot vastaavasti 10 ja 7), mikä on sopusoinnussa näiden
kivilajien päämineraalien ja rakotäytemineraalien abraasio-pH arvojen kanssa.

Kullakin muodostumalla on oma tyypillinen pohjavesikemiansa, mikä viitannee muodostuma-
kohtaisiin kivi-vesi vuorovaikutusilmiöihin. Epäsuorasti tulokset viittaavat myös siihen, että muo-
dostumien väliset hydrologiset yhteydet ovat verraten vähäiset.

Avainsanat - Keywords
pohjavesi, makea vesi, suolainen vesi, hydrokemia, hydrogeologia, ultramafiitit, gabrot, kivi-vesi vuorovaikutus

Avainsanat:

ground water; fresh water; salt water; hydrochemistry; hydrogeology; ultramafics; gabbros; water-rock interaction

Tiedosto(t):

Hydrogeochemistry of Deep Groundwaters of Mafic and Ultramafic Rocks in Finland (pdf) (8.1 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje