Tietopankki

POSIVA-raportti 1996-20

Takaisin

Nimi:

Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys

Kieli:

Suomi

Sivumäärä:

82

ISBN:

951-652-019-7; 1239-3096

Tiivistelmä:

Working report: LOVIISAN HÄSTHOLMENIN SOVELTUVUUS KÄYTETYN POLTTOAINEEN
LOPPUSIJOITUKSEEN - ESISELVITYS



Ydinenergialakiin tehtyjen muutosten myötä myös Imatran Voima Oy:n (IVO) käytetty uraa-
nipolttoaine tullaan loppusijoittamaan kotimaahan Venäjälle palauttamisen sijasta. TVO:n ja
IVOn yhteisen yhtiön Posiva Oy:n perustamisen jälkeen IVOn vuonna 1995 aloittama työ liitettiin
osaksi menossa olevaa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimusohjelmaa ja laajennettiin esiselvitykseksi. Hästholmenia koskeva selvitystyö katsottiin tärkeäksi, koska voimalaitosalueena se on Eurajoen Olkiluotoa vastaavassa asemassa.
Esiselvitys käynnistettiin vuoden 1996 alussa. Geologiset selvitykset perustuivat pääosin alu-
een aiempiin tutkimuksiin. Tätä selvitystä varten on tehty täydentävä geologinen pintakartoitus
Hästholmenin saarella ja sen ympäristössä noin 20 km säteellä. Alueen rapakivigraniitti ei poikkea yleisiltä ominaisuuksiltaan sijoituspaikkatutkimusten alueiden kallio-ominaisuuksista. Kallioperän rakenne on yksinkertaisempi ja pohjaveden virtauksen kannalta olennaiset rikkonaiset kallio-osuudet helpommin ennakoitavissa. Kalliopohjavesinäytteiden mukaan pohjavesi muuttuu syvemmälle mentäessä suolaisemmaksi.
Työssä on tarkasteltu mahdollisuuksia sijoittaa loppusijoituslaitoksen maanalainen luolasto
Hästholmenin kallioperään noin 500 m syvyyteen. Saaren alta voidaan löytää vaadittavan suurui
nen 'kalliolohko' tilojen sijoittamiseen. Loppusijoituslaitoksen maanpäälliselle osalle, kapseloin-
tilaitokselle voidaan löytää sijoituspaikka nykyisten ydinvoimalaitosyksikköjen välittömästä lä-
heisyydestä. Mahdollisten jatkotutkimusten kannalta keskeisimmät selvitettävät kallioperäkysy-
mykset ovat vaaka-asentoisten rikkonaisuusvyöhykkeiden esiintyminen, pohjaveden kemiallinen laatu ja sen vaihtelu sekä pohjaveden virtausolot. Näitä varten pitäisi saarelle kairata uusia syviä kairanreikiä aina kilometrin syvyyteen asti.
Loviisan liikenteellinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat, että käytetty polttoaine
voidaan kuljettaa Olkiluodosta Loviisaan joko maantie- tai yhdistettynä maantie- ja rautatiekulje-
tuksena. Lisäksi myös laivakuljetus yhdistettynä maantiekuljetukseen on mahdollista. Kaupungin palvelutaso on hyvä ja palveluvarustus monipuolinen. Rakennus- ja käyttövaiheessa tarvittavien materiaalien ja palveluiden saanti on mahdollista Loviisan alueelta. Kaupungilla on myös resursseja järjestää palveluita nykyistä väestömäärä huomattavasti suuremmalle asukasmäärälle.
Lisäksi henkilöstön asuttamiseen on hyvät mahdollisuudet. Kaupungille tuleva taloudellinen
hyöty loppusijoituslaitoksesta koituisi osittain suorana kiinteistö- ja palkkaverotulona, osittain
epäsuorasti lisääntyvän työllisyyden ja muun vilkastuvan taloudellisen toiminnan myötä. Verotu-
lon määrä olisi nykyisin ydinjätelaitoksille sovellettavin kiinteistöveroprosentein laskettuina
enimmillään yli 11 miljoonaa markkaa vuodessa. Työpaikkoja tarjoutuisi enimmillään jopa 200
henkilölle rakennusvaiheessa ja käyttövaiheessa noin 120 hengelle.
Loppusijoituslaitoksen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä. Valtioneu-
vosto voi tehdä asiasta myönteisen päätöksen vain, mikäli aiottu sijaintikunta puoltaa ehdotusta.
Ennen periaatepäätöksen jättämistä tulee hankkeelle tehdä ympäristövaikutusten arviointi-
menettely.
LOVIISAN HÄSTHOLMENIN SOVELTUVUUS KÄYTETYN POLTTOAINEEN
LOPPUSIJOITUKSEEN - ESISELVITYS



Ydinenergialakiin tehtyjen muutosten myötä myös Imatran Voima Oy:n (IVO) käytetty uraa-
nipolttoaine tullaan loppusijoittamaan kotimaahan Venäjälle palauttamisen sijasta. TVO:n ja
IVOn yhteisen yhtiön Posiva Oy:n perustamisen jälkeen IVOn vuonna 1995 aloittama työ liitettiin
osaksi menossa olevaa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimusohjelmaa ja laajennettiin esiselvitykseksi. Hästholmenia koskeva selvitystyö katsottiin tärkeäksi, koska voimalaitosalueena se on Eurajoen Olkiluotoa vastaavassa asemassa.
Esiselvitys käynnistettiin vuoden 1996 alussa. Geologiset selvitykset perustuivat pääosin alu-
een aiempiin tutkimuksiin. Tätä selvitystä varten on tehty täydentävä geologinen pintakartoitus
Hästholmenin saarella ja sen ympäristössä noin 20 km säteellä. Alueen rapakivigraniitti ei poikkea yleisiltä ominaisuuksiltaan sijoituspaikkatutkimusten alueiden kallio-ominaisuuksista. Kallioperän rakenne on yksinkertaisempi ja pohjaveden virtauksen kannalta olennaiset rikkonaiset kallio-osuudet helpommin ennakoitavissa. Kalliopohjavesinäytteiden mukaan pohjavesi muuttuu syvemmälle mentäessä suolaisemmaksi.
Työssä on tarkasteltu mahdollisuuksia sijoittaa loppusijoituslaitoksen maanalainen luolasto
Hästholmenin kallioperään noin 500 m syvyyteen. Saaren alta voidaan löytää vaadittavan suurui
nen 'kalliolohko' tilojen sijoittamiseen. Loppusijoituslaitoksen maanpäälliselle osalle, kapseloin-
tilaitokselle voidaan löytää sijoituspaikka nykyisten ydinvoimalaitosyksikköjen välittömästä lä-
heisyydestä. Mahdollisten jatkotutkimusten kannalta keskeisimmät selvitettävät kallioperäkysy-
mykset ovat vaaka-asentoisten rikkonaisuusvyöhykkeiden esiintyminen, pohjaveden kemiallinen laatu ja sen vaihtelu sekä pohjaveden virtausolot. Näitä varten pitäisi saarelle kairata uusia syviä kairanreikiä aina kilometrin syvyyteen asti.
Loviisan liikenteellinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat, että käytetty polttoaine
voidaan kuljettaa Olkiluodosta Loviisaan joko maantie- tai yhdistettynä maantie- ja rautatiekulje-
tuksena. Lisäksi myös laivakuljetus yhdistettynä maantiekuljetukseen on mahdollista. Kaupungin palvelutaso on hyvä ja palveluvarustus monipuolinen. Rakennus- ja käyttövaiheessa tarvittavien materiaalien ja palveluiden saanti on mahdollista Loviisan alueelta. Kaupungilla on myös resursseja järjestää palveluita nykyistä väestömäärä huomattavasti suuremmalle asukasmäärälle.
Lisäksi henkilöstön asuttamiseen on hyvät mahdollisuudet. Kaupungille tuleva taloudellinen
hyöty loppusijoituslaitoksesta koituisi osittain suorana kiinteistö- ja palkkaverotulona, osittain
epäsuorasti lisääntyvän työllisyyden ja muun vilkastuvan taloudellisen toiminnan myötä. Verotu-
lon määrä olisi nykyisin ydinjätelaitoksille sovellettavin kiinteistöveroprosentein laskettuina
enimmillään yli 11 miljoonaa markkaa vuodessa. Työpaikkoja tarjoutuisi enimmillään jopa 200
henkilölle rakennusvaiheessa ja käyttövaiheessa noin 120 hengelle.
Loppusijoituslaitoksen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä. Valtioneu-
vosto voi tehdä asiasta myönteisen päätöksen vain, mikäli aiottu sijaintikunta puoltaa ehdotusta.
Ennen periaatepäätöksen jättämistä tulee hankkeelle tehdä ympäristövaikutusten arviointi-
menettely.

Avainsanat:

Tiedosto(t):

Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys (pdf) (7.2 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje