Tietopankki

POSIVA-raportti 1996-4

Takaisin

Nimi:

On the Origin and Chemical Evolution of Groundwater at the Olkiluoto Site

Raportin kirjoittaja:

Petteri Pitkänen; Margit Snellman; Ulla Vuorinen

Kieli:

Englanti

Sivumäärä:

51

ISBN:

951-652-003-0; 1239-3096

Tiivistelmä:

Working report: OLKILUODON POHJAVESIEN ALKUPERÄ JA KEMIALLINEN KEHITYS


Tiivistelmä

Aiemmat pohjavesikemian tulkinnat (esim. Pitkänen et al. 1994a) ovat osoittaneet koostumukseen vaikuttaneen voimakkaasti kolme eri päätejäsen vesityyppiä, jotka ovat sekoittuneet keskenään vaihtelevissa suhteissa maankohoamisen seurauksena. Näistä
vesityypeistä nuorin on kallion yläosassa vaikuttava sadevesi, jota on suotautunut pohjavedeksi siitä lähtien, kun saari on noussut meren pinnan yläpuolelle n. 3000 - 2500 vuotta sitten. Nykyinen ja aiemmat Itämeren vedet korostuvat 100 - 500 m:n syvyydessä
tavattavassa Na-Cl-tyypin murtopohjavedessä ja sen alapuolella olevan suolaisen Ca-Na-Cl-tyypin pohjaveden on tulkittu sisältävän alunperin hydrotermisen toiminnan tuloksena muodostuneita suoloja.

Viimeinen, merkittävästi aiempaa täydellisempi näytteenotto monitulpatuista rei’istä toi esiin uusia yksityiskohtia erityisesti murtopohjaveden kerroksesta ja siinä vaikuttavista päätejäsen vesityypeistä. 100 - 300 m:n syvyydessä on tavattu Na-Cl-tyypin pohjavesi, jota leimaa poikkeuksellisen korkea SO4- ja Mg-pitoisuus ja jonka suolapitoisuus ylittää selvästi nykyisen Selkämeren suolaisuuden. Br-Cl-suhde vastaa kuitenkin meriveden koostumusta ja veden stabiilien isotooppien koostumus asettuu kallion yläpuolisen osan makeiden ja vähäsuolaisten pohjavesien sekä ja nykyisen meriveden väliselle sekoittumissuoralle viitaten osaltaan
lämpimämpiin suotautumisolosuhteisiin kuin nykyään. Sulfaatti-rikkaan kerroksen alapuolella ensivaiheessa Cl, 18O ja SO4 köyhtyvät Br-Cl-suhteen pysyessä vakiona, mikä viittaa makean, kylmien olosuhteiden veden sekoittuneen systeemiin. Seuraavassa vaiheessa 18O, Br-Cl-suhde ja Cl alkavat selvästi rikastua kohti kaikkein suolaisimman pohjaveden arvoja.

Sulfaattirikkaan pohjavesikerroksen kemiallisten ominaisuuksien perusteella tulkitaan sen sisältävän huomattavan määrän muinaisesta Litorina merestä suotautunutta vettä 7500 - 2500 vuotta sitten. Tämä Itämeren vaihe oli jääkauden jälkeen Suomen
rannikkoalueella ainoa nykyistä tilannetta suolaisempi merivaihe ja myös ilmastoltaan lämpimämpi vaihe kuin nykyinen. Sulfaattirikkaan pohjaveden liuenneen karbonaatin 14C pitoisuus, joka on 20 - 35 pM, vastaa ajaksi muutettuna Litorina meren ikää,
koska sen yläpuolella olevien tritiumpitoisuuksiensa perusteella nuoriksi (alle 40 vuotta) tulkittujen pohjavesien 14C on 50 - 60 pM. Nykyistä merivettä keveämpi happi-isotooppikoostumus tulkitaan olevan seurausta raskaan, Litorina meriveden tunkeutumisesta ja
sekoittumisesta aiemmin suotautuneeseen kylmään, mahdollisesti jään sulamisvettä sisältävään pohjavesikerrokseen. Alustavat sekoittumislaskelmat viittaavat sulfaattirikkaan kerroksen sisältävän 55 - 70 % Litorina merestä peräisin olevaa vettä ja loppu olisi
glasiaalista sulamisvettä, jonka 18O koostumus tällöin vaihtelisi -18 ja -23 promillen välillä. Sulfaattirikkaan pohjavesikerroksen alapuolella Litorina meren vaikutus asteittain vähenee ja vastaavasti sulamisveden kasvaa. Murtopohjavesivyöhykkeen alaosassa
tapahtuvat kemialliset muutokset osoittavat suolaisen pohjavesityypin vaikutuksen kasvusta. Suolaisen veden esiintyminen kylmän vaiheen pohjavesien alapuolella ja jälleen kohonnut 18O pitoisuus viittaavat vesityypin preglasiaaliseen alkuperään. Murtovesiin
nähden selvästi kohonneet Br-Cl- ja 2H-18O-suhteet eivät kuitenkaan tue Veiksel-jäätiköitymistä edeltävään Eem-meriperäiseen veteen, jonka suolaisuus ilmeisesti vastaisi suolaisen pohjaveden arvoja. Olkiluodon pohjavesikemia näyttää sisältävän erinomaisen
läpileikkauksen viimeiseen Veiksel-jäätiköitymiseen liittyneistä ilmaston ja meren pinnan vaihteluista.

ISBN
ISBN 951-652-003-0
ISSN
ISSN 1239-3096
Sivumäärä - Number of pages
41 + liitteet
Kieli - Language
Englanti
OLKILUODON POHJAVESIEN ALKUPERÄ JA KEMIALLINEN KEHITYS


Tiivistelmä

Aiemmat pohjavesikemian tulkinnat (esim. Pitkänen et al. 1994a) ovat osoittaneet koostumukseen vaikuttaneen voimakkaasti kolme eri päätejäsen vesityyppiä, jotka ovat sekoittuneet keskenään vaihtelevissa suhteissa maankohoamisen seurauksena. Näistä
vesityypeistä nuorin on kallion yläosassa vaikuttava sadevesi, jota on suotautunut pohjavedeksi siitä lähtien, kun saari on noussut meren pinnan yläpuolelle n. 3000 - 2500 vuotta sitten. Nykyinen ja aiemmat Itämeren vedet korostuvat 100 - 500 m:n syvyydessä
tavattavassa Na-Cl-tyypin murtopohjavedessä ja sen alapuolella olevan suolaisen Ca-Na-Cl-tyypin pohjaveden on tulkittu sisältävän alunperin hydrotermisen toiminnan tuloksena muodostuneita suoloja.

Viimeinen, merkittävästi aiempaa täydellisempi näytteenotto monitulpatuista rei’istä toi esiin uusia yksityiskohtia erityisesti murtopohjaveden kerroksesta ja siinä vaikuttavista päätejäsen vesityypeistä. 100 - 300 m:n syvyydessä on tavattu Na-Cl-tyypin pohjavesi, jota leimaa poikkeuksellisen korkea SO4- ja Mg-pitoisuus ja jonka suolapitoisuus ylittää selvästi nykyisen Selkämeren suolaisuuden. Br-Cl-suhde vastaa kuitenkin meriveden koostumusta ja veden stabiilien isotooppien koostumus asettuu kallion yläpuolisen osan makeiden ja vähäsuolaisten pohjavesien sekä ja nykyisen meriveden väliselle sekoittumissuoralle viitaten osaltaan
lämpimämpiin suotautumisolosuhteisiin kuin nykyään. Sulfaatti-rikkaan kerroksen alapuolella ensivaiheessa Cl, 18O ja SO4 köyhtyvät Br-Cl-suhteen pysyessä vakiona, mikä viittaa makean, kylmien olosuhteiden veden sekoittuneen systeemiin. Seuraavassa vaiheessa 18O, Br-Cl-suhde ja Cl alkavat selvästi rikastua kohti kaikkein suolaisimman pohjaveden arvoja.

Sulfaattirikkaan pohjavesikerroksen kemiallisten ominaisuuksien perusteella tulkitaan sen sisältävän huomattavan määrän muinaisesta Litorina merestä suotautunutta vettä 7500 - 2500 vuotta sitten. Tämä Itämeren vaihe oli jääkauden jälkeen Suomen
rannikkoalueella ainoa nykyistä tilannetta suolaisempi merivaihe ja myös ilmastoltaan lämpimämpi vaihe kuin nykyinen. Sulfaattirikkaan pohjaveden liuenneen karbonaatin 14C pitoisuus, joka on 20 - 35 pM, vastaa ajaksi muutettuna Litorina meren ikää,
koska sen yläpuolella olevien tritiumpitoisuuksiensa perusteella nuoriksi (alle 40 vuotta) tulkittujen pohjavesien 14C on 50 - 60 pM. Nykyistä merivettä keveämpi happi-isotooppikoostumus tulkitaan olevan seurausta raskaan, Litorina meriveden tunkeutumisesta ja
sekoittumisesta aiemmin suotautuneeseen kylmään, mahdollisesti jään sulamisvettä sisältävään pohjavesikerrokseen. Alustavat sekoittumislaskelmat viittaavat sulfaattirikkaan kerroksen sisältävän 55 - 70 % Litorina merestä peräisin olevaa vettä ja loppu olisi
glasiaalista sulamisvettä, jonka 18O koostumus tällöin vaihtelisi -18 ja -23 promillen välillä. Sulfaattirikkaan pohjavesikerroksen alapuolella Litorina meren vaikutus asteittain vähenee ja vastaavasti sulamisveden kasvaa. Murtopohjavesivyöhykkeen alaosassa
tapahtuvat kemialliset muutokset osoittavat suolaisen pohjavesityypin vaikutuksen kasvusta. Suolaisen veden esiintyminen kylmän vaiheen pohjavesien alapuolella ja jälleen kohonnut 18O pitoisuus viittaavat vesityypin preglasiaaliseen alkuperään. Murtovesiin
nähden selvästi kohonneet Br-Cl- ja 2H-18O-suhteet eivät kuitenkaan tue Veiksel-jäätiköitymistä edeltävään Eem-meriperäiseen veteen, jonka suolaisuus ilmeisesti vastaisi suolaisen pohjaveden arvoja. Olkiluodon pohjavesikemia näyttää sisältävän erinomaisen
läpileikkauksen viimeiseen Veiksel-jäätiköitymiseen liittyneistä ilmaston ja meren pinnan vaihteluista.

ISBN
ISBN 951-652-003-0
ISSN
ISSN 1239-3096
Sivumäärä - Number of pages
41 + liitteet
Kieli - Language
Englanti

Avainsanat:

Tiedosto(t):

On the Origin and Chemical Evolution of Groundwater at the Olkiluoto Site (pdf) (878 KB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje