Tietopankki

Työraportti 2007-30

Takaisin

Nimi:

Geological Mapping of the Region Surrounding the Olkiluoto site

Raportin kirjoittaja:

Paulamäki, S.

Kieli:

Englanti

Sivumäärä:

90

Tiivistelmä:

Kesien 2002 ja 2003 aikana Geologian tutkimuskeskus teki geologisen kartoituksen Olkiluodon ympäristössä. Työ jakaantui kahteen osaan: (1) Olkiluodon ympäristön duktiilin deformation selvitys ja (2) Eurajoen rapakivigraniitin kartoitus, jossa pääpaino oli hauraan deformaation selvittämisessä.



Tutkimusalueen kallioperän on tulkittu muokkautuneen monivaiheisessa duktiilissa deformaatiossa. Deformaatiovaiheet ja niiden synnyttämät rakenteet on asetettu ikäjärjestykseen keskinäisten leikkaus- ja poimutussuhteiden perusteella. Varhaisimmat tunnistetut rakennepiirteet ovat primääri litologinen kerroksellisuus (S0) ja lievästi segregoitunut liuskeisuus S1, joka on yhdensuuntainen kerroksellisuuden kanssa. Vaiheeseen mahdolllisesti liittyviä poimuja ei ole varmuudella tunnistettu.



Seuraavassa deformaatiovaiheessa D2, varhaisemmat rakenteet poimuttuivat F2A-poimutuksessa, johon liittyy läpikotainen akselitasoliuskeisuus S2A. D2:n päävaiheessa muodostui liuskeisuus ja metamorfinen raitaisuus S2B. Metasedimentit sulivat osittain ja runsaasti graniittineosomisuonia muodostui raitaisuuden suunnassa. Näin muodostuneet migmatiitit puristuivat ja hiertyivät voimakkaasti. Samanaikaisesti neosomisuonet poimuttivat isoklinisesti (F2C).



Deformaatiovaiheessa D3 migmatiitit poimuttuivat F3-poimutuksessa, johon liittyy duktiileja hiertovyöhykkeitä. Graniitisten sulien muodostuminen jatkui ja neosomisuonia ja osueita muodostui poimujen akselitason suuntaisesti, poimujen taivekohtiin ja S2-liuskeisuuden suuntaisesti. Poimuakselit kaatuvat yleensä loivasti itään tai koilliseen/lounaaseen. Akselitasot ovat jyrkkiä tai ylikääntyneitä luoteeseen. Ylikääntyneet poimurakenteet viittaavat ylityöntöön D3:n aikana. Poimutukseen liittyy vain harvoin akselitasoliuskeisuutta, mutta voimakkaan D3-deformaation alueilla S2-liuskeisuus on kääntynyt yhdensuuntaiseksi F3 akselitason (S3) kanssa, jolloin liuskeisuutta siellä voidaan kuvata S2/3 –komposiittirakenteeksi.



Itä-länsisuuntainen puristus seuraavassa deformaatiovaiheessa D4 tuotti F4-poimuja, joiden akselit kaatuvat eteläänpäin, ja joilla on pystyt akselitasot. Varhaisemmat rakenteet poimuttuivat ja suuntautuivat uudelleen kohti F4-akselitason suuntaa (S4). D4-deformaatio esiintyy vyöhykkeellisesti ja sen vaikutus on voimakkainta Olkiluodon keskiosassa. Nuorimpia havaittuja duktiileja rakenteita ovat F5-poimut, jotka kaatuvat pääasiassa kaakkoon. Ne ovat useimmiten hyvin avoimia, koko paljastuman kattavia poimuja tai vain pieniä taipumia.



Eurajoen rapakivi on Laitilan rapakivibatoliitin satelliittimassiivi ja koostuu kahdesta rapakivigraniittityypistä, Tarkin graniitista ja Väkkärän graniitista. Väkkärän graniitti jakaantuu neljään tyyppiin, kontaktityyppi, tasarakeinen tyyppi, porfyyrinen tyyppi ja karkearakeinen tyyppi, jotka eroavat toistaan rakenteen ja /tai mineraalikoostumuksen perusteella. Eri tyyppien välillä on havaittu sekä teräviä että vaihettuvia kontakteja.



Tarkin graniitissa on leikkaavia kvartsiporfyyrijuonia, joista jotkut ovat topaasia sisältäviä, sekä hieno-keskirakeisia N-S-suuntaisia graniittijuonia. Tämän kartoituksen yhteydessä löydettiin Väkkärän graniitin eteläosasta monivaiheisia juonia, joita ei ennen ole kuvattu Eurajoen rapakivestä.



Eurajoen rapakiven ja paleoproterotsooisen migmatiitin välinen läntinen kontakti vaikuttaa loivalta (kaade n. 20° länteen/luoteeseen). Kontakti on hyvin terävä ja ehjä. Tässä kartoituksessa löydettiin ennestään tuntematon paikallinen breksia Tarkin graniitin ja migmatiitin kontaktin läheltä. Breksia koostuu 1-30 cm läpimitaltaan olevista, pitkänomaisista, pyöreähköistä tai kulmikkaista migmatiittisen kiillegneissin kappaleista, joilla ei ole mitään selvää suuntausta. Kappaleiden välinen perusmassa on Tarkin graniittia.



Greisenjuonia ja niihin liittyviä kvartsi-beryllijuonia esiintyy sekä Tarkin että Väkkärän graniitissa. Tarkin graniitissa ne ovat enimmäkseen lähes pystyjä ja E-W- tai ENE-WSW-suuntaisia. Väkkärän graniitissa juonten suuntaus on epämääräisempi ja myös linssimäisiä tai epämääräisen muotoisia greisen-kappaleita esiintyy.



Rakokartoituksessa tutkittiin kaikkiaan 933 rakoa. Rakotiheydet mitattiin kohtisuorilta N-S- ja E-W-suuntaisilta linjoilta paljastuman yli. Rapakiven rakoilussa erottuu kaksi selvää päärakosuuntaa, N-S ja ENE-WSW. Molemmat rapakivityypit ovat harvarakoisia, rakoluvun ollessa 0,7 rakoa/m. Jotkut paljastumat ovat vähärakoisia (1-3 rakoa), mutta runsasta rakoilua (>3 rakoa/m) esiintyy vain kapeissa vyöhykkeissä. Rakotiheydet ovat samat molemmissa rapakivityypeissä. Mitattujen rakojen pituudet vaihtelevat välillä 1 - 20 m (alle 1 m:n rakoja ei mitattu). Noin 30% raoista on koko pituudeltaan näkyvissä, keskimääräisen pituuden ollessa 3,8 m.

Avainsanat:

rakennegeologinen analyysi, duktiilideformaatio, kehityshistoria, rapakivigraniitti, litologia, rapakivikontaktit, monivaiheinen juoni, hauras deformaatio, ydinjätteiden sijoitus, Olkiluoto, Eurajoki, Lounais-Suomi

Tiedosto(t):

Geological Mapping of the Region Surrounding the Olkiluoto site (pdf) (2.9 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje