Tietopankki

Työraportti 1998-48

Takaisin

Nimi:

Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille

Raportin kirjoittaja:

Jari Jakonen; Hannu Lehto; Matti Raekallio; Seppo Terävä; Ris1:o Pi1:känen; Antti Kuisma; Seppo Kähkönen; Jouko Santala

Kieli:

Suomi

Sivumäärä:

70

Tiivistelmä:

Working report: Työraportti 98-48, Jakonen, Lehto, Raekallio, Terävä, Pitkänen, Kuisma, Kähkönen,
Santala, 66 sivua, suom.kielinen


KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KULJETUSVAIHTO-EHDOT MAHDOLLI-
SILLE LOPPUSIJOITUSPAIKOILLE


TIIVISTELMÄ


Tämä selvitys liittyy Suomen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan maantie-, rautatie- ja merikuljetuksia esi-
merkkireittien avulla. Näin saadaan käsitys kuljetusten ympäristövaikutuksista ja niiden
merkittävyydestä. Lopullinen kuljetustapa ja -reitit valitaan vasta lähempänä kuljetusten
aloittamisajankohtaa, viimeistään vuonna 2020. Valinnassa otetaan huomioon mm. liiken-
ne- ja ympäristönäkökohdat, sosiaaliset seikat sekä teknistaloudellinen tarkoituksenmu-
kaisuus.

Kuljetusten lähtöpaikat ovat ydinvoimalaitokset Eurajoella ja Loviisassa. Käytetyn
polttoaineen kuljetusten vaihtoehtoiset määräpaikat ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon
Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Nykyiset voimalaitosalueet
saattavat siis olla myös loppusijoituspaikkoja.

Painorajoitteiset sillat ja alikulkua rajoittavat esteet ovat maantiekuljetusten reittejä
teknisesti rajaavat tekijät.

Rautatiekuljetusten 22,5 tonnin akselipaino merkitsee nykyisellä rataverkolla sitä, että
rataosuudet Äänekoskelta Haapajärvelle sekä Joensuusta Kontiomäelle eivät ole
käyttökelpoisia. Nykyisellä rataverkolla ei ole muita rajoituksia.

Merikuljetusten erityispiirre on talvimerenkulku. Suomessa on leutoinakin talvina noin
neljän kuukauden ajan rannikosta noin 20 mpk etäisyydelle ulottuva liikennettä rajoittava
jääalue. Kovina talvina jääalueen raja voi siirtyä pitkälle Itämerelle ja pidentää talvikautta
Etelä-Suomessakin noin kuukaudella. Olkiluodon satamien väyläsyvyys ei riitä nykyisille
jäänmurtajille, mikä on huomioon otettava reunaehto.

Olkiluodon ja Loviisan voimaloiden käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksille löytyy
teknisesti käyttökelpoisia reittejä sekä maantie- että rautatiekuljetuksena kaikille
vaihtoehtoisille loppusijoituspaikkakunnille.

Eurajoen Olkiluotoon ja Loviisaan Hästholmeniin käytetty polttoaine voidaan kuljettaa
myös meritse. Kuhmon Romuvaaraan voidaan kuljettaa meritse Raaheen ja loppumatka
maanteitse tai rautateitse. Äänekosken Kivettyyn merikuljetusvaihtoehto ei ole
tarkoituksenmukainen.


Työraportti 98-48, Jakonen, Lehto, Raekallio, Terävä, Pitkänen, Kuisma, Kähkönen,
Santala, 66 sivua, suom.kielinen


KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KULJETUSVAIHTO-EHDOT MAHDOLLI-
SILLE LOPPUSIJOITUSPAIKOILLE


TIIVISTELMÄ


Tämä selvitys liittyy Suomen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan maantie-, rautatie- ja merikuljetuksia esi-
merkkireittien avulla. Näin saadaan käsitys kuljetusten ympäristövaikutuksista ja niiden
merkittävyydestä. Lopullinen kuljetustapa ja -reitit valitaan vasta lähempänä kuljetusten
aloittamisajankohtaa, viimeistään vuonna 2020. Valinnassa otetaan huomioon mm. liiken-
ne- ja ympäristönäkökohdat, sosiaaliset seikat sekä teknistaloudellinen tarkoituksenmu-
kaisuus.

Kuljetusten lähtöpaikat ovat ydinvoimalaitokset Eurajoella ja Loviisassa. Käytetyn
polttoaineen kuljetusten vaihtoehtoiset määräpaikat ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon
Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Nykyiset voimalaitosalueet
saattavat siis olla myös loppusijoituspaikkoja.

Painorajoitteiset sillat ja alikulkua rajoittavat esteet ovat maantiekuljetusten reittejä
teknisesti rajaavat tekijät.

Rautatiekuljetusten 22,5 tonnin akselipaino merkitsee nykyisellä rataverkolla sitä, että
rataosuudet Äänekoskelta Haapajärvelle sekä Joensuusta Kontiomäelle eivät ole
käyttökelpoisia. Nykyisellä rataverkolla ei ole muita rajoituksia.

Merikuljetusten erityispiirre on talvimerenkulku. Suomessa on leutoinakin talvina noin
neljän kuukauden ajan rannikosta noin 20 mpk etäisyydelle ulottuva liikennettä rajoittava
jääalue. Kovina talvina jääalueen raja voi siirtyä pitkälle Itämerelle ja pidentää talvikautta
Etelä-Suomessakin noin kuukaudella. Olkiluodon satamien väyläsyvyys ei riitä nykyisille
jäänmurtajille, mikä on huomioon otettava reunaehto.

Olkiluodon ja Loviisan voimaloiden käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksille löytyy
teknisesti käyttökelpoisia reittejä sekä maantie- että rautatiekuljetuksena kaikille
vaihtoehtoisille loppusijoituspaikkakunnille.

Eurajoen Olkiluotoon ja Loviisaan Hästholmeniin käytetty polttoaine voidaan kuljettaa
myös meritse. Kuhmon Romuvaaraan voidaan kuljettaa meritse Raaheen ja loppumatka
maanteitse tai rautateitse. Äänekosken Kivettyyn merikuljetusvaihtoehto ei ole
tarkoituksenmukainen.


Avainsanat:

Tiedosto(t):

Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille (pdf) (5.7 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje