Tietopankki

Työraportti 1998-43

Takaisin

Nimi:

Kivetyn alueen seismisyys

Raportin kirjoittaja:

Jouni Saari

Kieli:

Suomi

Sivumäärä:

43

Tiivistelmä:

Working report: Saari, J., 1998. Kivetyn alueen seismisyys. Posiva Oy, Työraportti-98-43.

TIIVISTELMÄ

Posiva Oy tutkii Äänekosken Kivetyn kallioperää Suomen ydinvoimalaitosten
käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten. Työssä tarkastellaan Kivetyn
alueen seismisyyttä osana Fennoskandian kilven ja Keski-Suomen alueen
yleistä seismisyyttä.

Tutkimus kattaa alueen, joka ulottuu Kivetystä 500 km päähän. Tällä
alueella on tehty vuodesta 1610 alkaen 1010 maanjäristyshavaintoa. Näistä
vajaa puolet (46%) on seismisin mittalaittein havaittuja maanjäristyksiä
vuosilta 1965 - 1996. Alueen aktiivisimmat seismisyysvyöhykkeet ovat
Pohjanlahden länsiranta, Länsi-Lappi ja Kuusamo-Perämeren vyöhyke. Keski-
Suomen seismisyys on näitä alueita vähäisempää.

Tutkimuksessa osoitetaan, että Merenkurkusta Laatokan seudulle ulottuva
seismisyysvyöhyke on tärkeässä osassa tarkasteltaessa Äänekosken alueen
seismisyyttä. Kaikki Keski-Suomessa havaitut merkittävät maanjäristykset
(M> 3.5) liittyvät tähän vyöhykkeeseen. Kivetty on keskellä Merenkurkku-
Laatokka-seismisyys-vyöhykettä.

Suomessa tapahtuneet maanjäristykset ovat pieniä (M < 5.0) ja suhteellisen
harvinaisia. Sadan kilometrin säteellä Kivetystä on tapahtunut 18
maanjäristystä. Kuuden maanjäristyksen magnitudit ovat Suomen oloissa
poikkeuksellisen suuria (M = 3.8 - 4.5). Lähimmät niistä tapahtuivat vuonna
1931 (M = 4.5 ja M = 3.9) Laukaalla noin 35 km päässä Kivetystä. Muut
tämän alueen järistykset voidaan luokitella mikromaanjäristyksiksi (M<3.0).

Keski-Suomen seismisyyden jakautuminen esitetään geotektonisella kartalla.
Äänekoski sijaitsee yli 35 000 km2:n suuruisella ja noin 1900-1860 miljoonaa
vuotta vanhan Keski-Suomen granitoidikompleksilla. Kohdealueen
läheisyydessä esiintyy kaksi vallitsevaa rakennepiirrettä: pitkät NW-SE
suuntaiset I-luokan ruhjevyöhykkeet ja näitä leikkaavat lyhyemmät N-S-
suuntaiset rakenteet. Kivetty on likimain keskellä noin 1000 km2 kokoista I-
luokan ruhjevyöhykkeiden rajaamaa lohkoa.

Seismotektonisissa tarkasteluissa pyrittiin seismisten vyöhykkeiden lisäksi
tunnistamaan yksittäisiä seismisesti aktiivisia siirrosvyöhykkeitä. Kivetystä
katsoen lähimmät aktiiviset ruhjevyöhykkeet ovat ilmeisesti luode-kaakko-
suuntaisia. Näistä tärkein liittyy mahdollisesti Laukaan järistyksiin ja
neljään muuhun Suomen oloissa merkittävään järistykseen (M = 3.9 -
4.1). Tämä ruhjevyöhyke sivuuttaa Kivetyn noin 15 km päässä lounaassa.








EAJ/ K J Innanen






y
F:\TUTKA\98-43.fin, 23.09.98, 12:23, TL
Saari, J., 1998. Kivetyn alueen seismisyys. Posiva Oy, Työraportti-98-43.

TIIVISTELMÄ

Posiva Oy tutkii Äänekosken Kivetyn kallioperää Suomen ydinvoimalaitosten
käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten. Työssä tarkastellaan Kivetyn
alueen seismisyyttä osana Fennoskandian kilven ja Keski-Suomen alueen
yleistä seismisyyttä.

Tutkimus kattaa alueen, joka ulottuu Kivetystä 500 km päähän. Tällä
alueella on tehty vuodesta 1610 alkaen 1010 maanjäristyshavaintoa. Näistä
vajaa puolet (46%) on seismisin mittalaittein havaittuja maanjäristyksiä
vuosilta 1965 - 1996. Alueen aktiivisimmat seismisyysvyöhykkeet ovat
Pohjanlahden länsiranta, Länsi-Lappi ja Kuusamo-Perämeren vyöhyke. Keski-
Suomen seismisyys on näitä alueita vähäisempää.

Tutkimuksessa osoitetaan, että Merenkurkusta Laatokan seudulle ulottuva
seismisyysvyöhyke on tärkeässä osassa tarkasteltaessa Äänekosken alueen
seismisyyttä. Kaikki Keski-Suomessa havaitut merkittävät maanjäristykset
(M> 3.5) liittyvät tähän vyöhykkeeseen. Kivetty on keskellä Merenkurkku-
Laatokka-seismisyys-vyöhykettä.

Suomessa tapahtuneet maanjäristykset ovat pieniä (M < 5.0) ja suhteellisen
harvinaisia. Sadan kilometrin säteellä Kivetystä on tapahtunut 18
maanjäristystä. Kuuden maanjäristyksen magnitudit ovat Suomen oloissa
poikkeuksellisen suuria (M = 3.8 - 4.5). Lähimmät niistä tapahtuivat vuonna
1931 (M = 4.5 ja M = 3.9) Laukaalla noin 35 km päässä Kivetystä. Muut
tämän alueen järistykset voidaan luokitella mikromaanjäristyksiksi (M<3.0).

Keski-Suomen seismisyyden jakautuminen esitetään geotektonisella kartalla.
Äänekoski sijaitsee yli 35 000 km2:n suuruisella ja noin 1900-1860 miljoonaa
vuotta vanhan Keski-Suomen granitoidikompleksilla. Kohdealueen
läheisyydessä esiintyy kaksi vallitsevaa rakennepiirrettä: pitkät NW-SE
suuntaiset I-luokan ruhjevyöhykkeet ja näitä leikkaavat lyhyemmät N-S-
suuntaiset rakenteet. Kivetty on likimain keskellä noin 1000 km2 kokoista I-
luokan ruhjevyöhykkeiden rajaamaa lohkoa.

Seismotektonisissa tarkasteluissa pyrittiin seismisten vyöhykkeiden lisäksi
tunnistamaan yksittäisiä seismisesti aktiivisia siirrosvyöhykkeitä. Kivetystä
katsoen lähimmät aktiiviset ruhjevyöhykkeet ovat ilmeisesti luode-kaakko-
suuntaisia. Näistä tärkein liittyy mahdollisesti Laukaan järistyksiin ja
neljään muuhun Suomen oloissa merkittävään järistykseen (M = 3.9 -
4.1). Tämä ruhjevyöhyke sivuuttaa Kivetyn noin 15 km päässä lounaassa.








EAJ/ K J Innanen






y
F:\TUTKA\98-43.fin, 23.09.98, 12:23, TL

Avainsanat:

Tiedosto(t):

Kivetyn alueen seismisyys (pdf) (1.7 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje