Tietopankki

Työraportti 1997-65

Takaisin

Nimi:

Kuhmon Romuvaaran luontoselvitys 1997

Raportin kirjoittaja:

Mikko Siitonen; Pertti Ranta

Kieli:

Suomi

Sivumäärä:

68

Tiivistelmä:

Working report: Työraportti 97-65, Siitonen, M. & Ranta, P., 66 sivua, suom.kiel.

KUHMON ROMUVAARAN LUONTOSELVITYS
TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa vuoden 1997 lopussa aloitettavassa YVA-
menettelyssä tarvittavat taustatiedot tutkimusalueen luonnonarvoista. Näiden tietojen
avulla loppusijoituslaitos pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että alueelle
tunnusomaiset lajit ja elinympäristöt säilyvät monipuolisina.

Tutkimusalueen pinta-ala on 17,75 km2. Alue jaettiin 500 x 500 metrin ruuduiksi, jotka
käytiin systemaattisesti läpi. Vuonna 1997 kartoitettiin putkilokasvilajisto,
rakennetekijät ja biotoopit. Lisäksi kerättiin tietoja tutkimusalueen sammal- ja
jäkälälajistosta, virkistyskäytöstä ja maisemallisista arvoista. Erillinen linnustoselvitys
tehtiin keväällä 1997.

Aineiston käsittely perustui valinta-algoritmeihin ja paikkatietoanalyysiin. Analyysien
perusteella ruudut arvotettiin sen mukaan, mikä on niiden merkitys tutkimusalueen
lajistollisen ja biotooppitason monimuotoisuuden kannalta. Tulosten pohjalta
määriteltiin biodiversiteetin kannalta arvokkain ruutuyhdistelmä, johon sisältyy
tutkimusalueen kasvilajisto ja biotooppivaihtelu. Lisäksi rajattiin ja kuvailtiin arvokkaat
pienkohteet ja laajemmat ekologiset aluekokonaisuudet.

Kuhmon Romuvaaran maasto edustaa tyypillistä Itä-Kainuun metsä- ja suoluontoa.
Tutkimusalueen luontoa vallitsevat nuoret mäntyvaltaiset talousmetsät sekä ojitetut ja
luonnontilaiset rämeet ja nevat. Lisäksi tutkimusalueella on useita luhtaisia tai lehtoisia
purokäytäviä, pieniä lampia, keskiravinteisia ja lähteisiä soita, harjumaastoa sekä pari
kilometriä Kalliojärven rantaviivaa. Metsätieverkkoa lukuun ottamatta
kulttuuriympäristöjä esiintyy hyvin vähän.

Tutkimusalueella ei tavattu valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja. Kainuussa
uhanalaisia lajeja tavattiin kaksi. Lisäksi tutkimusalueelta löytyi joukko harvinaisia,
vaateliaita tai muuten huomionarvoisia kasvi- ja sienilajeja. Erityisesti rehevien
kosteikkojen lajisto oli merkittävää. Tutkimusalueelta rajattiin lukuisia arvokkaita
luontokohteita, lettomaisia soita ja puronvarsien kosteikkoja. Luontokohteiden
ympärille rajattiin viisi arvokasta luontoaluekokonaisuutta, joista merkittävin on Särkän
harjumuodostumaan liittyvä kosteikko- ja metsämaasto.

Avainsanat

kasvit, biotoopit, uhanalaiset lajit, arvokkaat elinympäristöt, virkistyskäyttö, ekologia,
luontovaikutukset, YVA

Työraportti 97-65, Siitonen, M. & Ranta, P., 66 sivua, suom.kiel.

KUHMON ROMUVAARAN LUONTOSELVITYS
TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa vuoden 1997 lopussa aloitettavassa YVA-
menettelyssä tarvittavat taustatiedot tutkimusalueen luonnonarvoista. Näiden tietojen
avulla loppusijoituslaitos pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että alueelle
tunnusomaiset lajit ja elinympäristöt säilyvät monipuolisina.

Tutkimusalueen pinta-ala on 17,75 km2. Alue jaettiin 500 x 500 metrin ruuduiksi, jotka
käytiin systemaattisesti läpi. Vuonna 1997 kartoitettiin putkilokasvilajisto,
rakennetekijät ja biotoopit. Lisäksi kerättiin tietoja tutkimusalueen sammal- ja
jäkälälajistosta, virkistyskäytöstä ja maisemallisista arvoista. Erillinen linnustoselvitys
tehtiin keväällä 1997.

Aineiston käsittely perustui valinta-algoritmeihin ja paikkatietoanalyysiin. Analyysien
perusteella ruudut arvotettiin sen mukaan, mikä on niiden merkitys tutkimusalueen
lajistollisen ja biotooppitason monimuotoisuuden kannalta. Tulosten pohjalta
määriteltiin biodiversiteetin kannalta arvokkain ruutuyhdistelmä, johon sisältyy
tutkimusalueen kasvilajisto ja biotooppivaihtelu. Lisäksi rajattiin ja kuvailtiin arvokkaat
pienkohteet ja laajemmat ekologiset aluekokonaisuudet.

Kuhmon Romuvaaran maasto edustaa tyypillistä Itä-Kainuun metsä- ja suoluontoa.
Tutkimusalueen luontoa vallitsevat nuoret mäntyvaltaiset talousmetsät sekä ojitetut ja
luonnontilaiset rämeet ja nevat. Lisäksi tutkimusalueella on useita luhtaisia tai lehtoisia
purokäytäviä, pieniä lampia, keskiravinteisia ja lähteisiä soita, harjumaastoa sekä pari
kilometriä Kalliojärven rantaviivaa. Metsätieverkkoa lukuun ottamatta
kulttuuriympäristöjä esiintyy hyvin vähän.

Tutkimusalueella ei tavattu valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja. Kainuussa
uhanalaisia lajeja tavattiin kaksi. Lisäksi tutkimusalueelta löytyi joukko harvinaisia,
vaateliaita tai muuten huomionarvoisia kasvi- ja sienilajeja. Erityisesti rehevien
kosteikkojen lajisto oli merkittävää. Tutkimusalueelta rajattiin lukuisia arvokkaita
luontokohteita, lettomaisia soita ja puronvarsien kosteikkoja. Luontokohteiden
ympärille rajattiin viisi arvokasta luontoaluekokonaisuutta, joista merkittävin on Särkän
harjumuodostumaan liittyvä kosteikko- ja metsämaasto.

Avainsanat

kasvit, biotoopit, uhanalaiset lajit, arvokkaat elinympäristöt, virkistyskäyttö, ekologia,
luontovaikutukset, YVA

Avainsanat:

kasvit; biotoopit; uhanalaiset lajit; arvokkaat elinympäristöt; virkistyskäyttö; ekologia; luontovaikutukset; YVA

Tiedosto(t):

Kuhmon Romuvaaran luontoselvitys 1997 (pdf) (5.8 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje