Tietopankki

Työraportti 1997-64

Takaisin

Nimi:

Loviisan Hästholmenin luontoselvitys 1997

Raportin kirjoittaja:

Mikko Siitonen; Jouko Sipari; Pertti Ranta

Kieli:

Suomi

Sivumäärä:

61

Tiivistelmä:

Working report: Työraportti 97-64, Siitonen, M., Sipari, J. & Ranta, P., 59 sivua, suom.kiel.

LOVIISAN HÄSTHOLMENIN LUONTOSELVITYS 1997
TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa vuonna 1997 aloitettavassa ympäristövaikutusten
arviointi -menettelyssä tarvittavat taustatiedot tutkimusalueen luonnonarvoista. Näiden
tietojen avulla loppusijoituslaitos pyritään suunnittelemaan siten, että alueelle
tunnusomaiset lajit ja elinympäristöt säilyvät mahdollisimman monipuolisina.

Tutkimusalueen pinta-ala on 15,75 km2, josta vajaat 5 km2 on vesialueita.
Tutkimusalue jaettiin 500 x 500 metrin ruuduiksi, jotka käytiin maastossa
systemaattisesti läpi. Vuonna 1997 kartoitettiin putkilokasvilajisto, epifyyttiset
sammalet ja jäkälät, rakennetekijät ja biotoopit. Lisäksi kerättiin tietoja tutkimusalueen
muusta sammal- ja jäkälälajistosta, kääpälajistosta, virkistyskäytöstä ja maisemallisista
arvoista. Erillinen linnustoselvitys tehtiin keväällä 1997.

Aineiston käsittely perustui valinta-algoritmeihin ja paikkatietoanalyysiin. Analyysien
perusteella ruudut arvotettiin sen mukaan, mikä on niiden merkitys tutkimusalueen
lajistollisen ja biotooppitason monimuotoisuuden kannalta. Tulosten pohjalta
määriteltiin biodiversiteetin kannalta arvokkain ruutuyhdistelmä, johon sisältyy
tutkimusalueen kasvilajisto ja biotooppivaihtelu. Lisäksi rajattiin ja kuvailtiin arvokkaat
pienkohteet ja laajemmat ekologiset aluekokonaisuudet.

Loviisan tutkimusalueen maasto edustaa tyypillistä Itä-Uudenmaan metsä-, rannikko- ja
saaristoluontoa. Tutkimusalueen manneralueilla vallitsevat erittäin kiviset kangasmetsät,
joiden kosteissa painanteissa esiintyy reheviä tervaleppäkorpia ja pieniä soita. Alueeseen
sisältyy myös kasvistollisesti ja maisemallisesti erikoisia harjusaaria ja reheviä
ruovikkoisia merenlahtia, sekä vanhaa kulttuuriympäristöä. Laajoja metsäalueita on
hakattu viime vuosina ja ranta-alueiden loma-asutus on tiivistä. Tutkimusalueeseen
kuuluva saaristoalue ulottuu sisäsaaristosta ulkosaariston reunoille, suurin saari on
Hästholmenin voimalasaari.

Tutkimusalueella ei tavattu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti uhanalaisia
kasvilajeja. Itä-Uudellamaalla harvinaisia tai vaateliaita lajeja tavattiin kuitenkin melko
runsaasti, mm. suomenlahdensänkiö, tahma-ailakki, somersara, ruokopuntarpää, vilukko
ja rauhoitettu rantatyräkki. Erityisesti rantaniittyjen, hiekkarantojen ja lehtokorpien sekä
tuoreiden lehtojen lajisto oli paikoin merkittävää. Uudellamaalla erittäin uhanalaisen
tähkätädykkeen esiintymä tunnetaan alueelta ennestään.

Tutkimusalueelta rajattiin joukko arvokkaita pienkohteita, pääasiassa lehtokorpia ja
muita reheviä alueita, sekä vanhoja metsiä. Tutkimusalueella on ennestään kaksi pientä
yksityismaiden luonnonsuojelualuetta sekä Natura 2000-ohjelman (luonnos 7.4.1997)
aluerajaus (Svartholman harjusaaret ja -niemet).

Avainsanat

kasvit, biotoopit, uhanalaiset lajit, arvokkaat elinympäristöt, virkistyskäyttö, ekologia,
luontovaikutukset, YVA
Työraportti 97-64, Siitonen, M., Sipari, J. & Ranta, P., 59 sivua, suom.kiel.

LOVIISAN HÄSTHOLMENIN LUONTOSELVITYS 1997
TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa vuonna 1997 aloitettavassa ympäristövaikutusten
arviointi -menettelyssä tarvittavat taustatiedot tutkimusalueen luonnonarvoista. Näiden
tietojen avulla loppusijoituslaitos pyritään suunnittelemaan siten, että alueelle
tunnusomaiset lajit ja elinympäristöt säilyvät mahdollisimman monipuolisina.

Tutkimusalueen pinta-ala on 15,75 km2, josta vajaat 5 km2 on vesialueita.
Tutkimusalue jaettiin 500 x 500 metrin ruuduiksi, jotka käytiin maastossa
systemaattisesti läpi. Vuonna 1997 kartoitettiin putkilokasvilajisto, epifyyttiset
sammalet ja jäkälät, rakennetekijät ja biotoopit. Lisäksi kerättiin tietoja tutkimusalueen
muusta sammal- ja jäkälälajistosta, kääpälajistosta, virkistyskäytöstä ja maisemallisista
arvoista. Erillinen linnustoselvitys tehtiin keväällä 1997.

Aineiston käsittely perustui valinta-algoritmeihin ja paikkatietoanalyysiin. Analyysien
perusteella ruudut arvotettiin sen mukaan, mikä on niiden merkitys tutkimusalueen
lajistollisen ja biotooppitason monimuotoisuuden kannalta. Tulosten pohjalta
määriteltiin biodiversiteetin kannalta arvokkain ruutuyhdistelmä, johon sisältyy
tutkimusalueen kasvilajisto ja biotooppivaihtelu. Lisäksi rajattiin ja kuvailtiin arvokkaat
pienkohteet ja laajemmat ekologiset aluekokonaisuudet.

Loviisan tutkimusalueen maasto edustaa tyypillistä Itä-Uudenmaan metsä-, rannikko- ja
saaristoluontoa. Tutkimusalueen manneralueilla vallitsevat erittäin kiviset kangasmetsät,
joiden kosteissa painanteissa esiintyy reheviä tervaleppäkorpia ja pieniä soita. Alueeseen
sisältyy myös kasvistollisesti ja maisemallisesti erikoisia harjusaaria ja reheviä
ruovikkoisia merenlahtia, sekä vanhaa kulttuuriympäristöä. Laajoja metsäalueita on
hakattu viime vuosina ja ranta-alueiden loma-asutus on tiivistä. Tutkimusalueeseen
kuuluva saaristoalue ulottuu sisäsaaristosta ulkosaariston reunoille, suurin saari on
Hästholmenin voimalasaari.

Tutkimusalueella ei tavattu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti uhanalaisia
kasvilajeja. Itä-Uudellamaalla harvinaisia tai vaateliaita lajeja tavattiin kuitenkin melko
runsaasti, mm. suomenlahdensänkiö, tahma-ailakki, somersara, ruokopuntarpää, vilukko
ja rauhoitettu rantatyräkki. Erityisesti rantaniittyjen, hiekkarantojen ja lehtokorpien sekä
tuoreiden lehtojen lajisto oli paikoin merkittävää. Uudellamaalla erittäin uhanalaisen
tähkätädykkeen esiintymä tunnetaan alueelta ennestään.

Tutkimusalueelta rajattiin joukko arvokkaita pienkohteita, pääasiassa lehtokorpia ja
muita reheviä alueita, sekä vanhoja metsiä. Tutkimusalueella on ennestään kaksi pientä
yksityismaiden luonnonsuojelualuetta sekä Natura 2000-ohjelman (luonnos 7.4.1997)
aluerajaus (Svartholman harjusaaret ja -niemet).

Avainsanat

kasvit, biotoopit, uhanalaiset lajit, arvokkaat elinympäristöt, virkistyskäyttö, ekologia,
luontovaikutukset, YVA

Avainsanat:

kasvit; biotoopit; uhanalaiset lajit; arvokkaat elinympäristöt; virkistys käyttö; ekologia; luontovaikutukset; YVA

Tiedosto(t):

Loviisan Hästholmenin luontoselvitys 1997 (pdf) (3.1 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje