Tietopankki

Työraportti 1997-61

Takaisin

Nimi:

Olkiluodon alueen seismisyys

Raportin kirjoittaja:

Jouni Saari

Kieli:

Suomi

Sivumäärä:

44

Tiivistelmä:

Working report: Saari, J., 1997. Olkiluodon alueen seismisyys. Posiva Oy, Työraportti-97-61,
38 sivua.

TIIVISTELMÄ

Posiva Oy tutkii Eurajoella olevan Olkiluodon saaren kallioperää Suomen
ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten. Työssä tarkastel-
laan Olkiluodon alueen seismisyyttä osana Fennoskandian kilven ja Lounais-
Suomen alueen yleistä seismisyyttä.

Tutkimus kattaa alueen, joka ulottuu Olkiluodosta 500 km päähän. Tällä alueella
on tehty vuodesta 1375 alkaen yli 900 maanjäristyshavaintoa. Näistä noin 1/3 on
seismisin mittalaittein havaittuja maanjäristyksiä vuosilta 1965 - 1995.

Lounais-Suomen ja Selkämeren seismisyyden jakautuminen esitetään geologisella
kartalla. Tutkimuksessa osoitetaan, että Kaakkois-Viroon ulottuva Saaristomeri-
Paldis-Pskov-seismisyysvyöhyke on tärkeässä osassa tarkasteltaessa Lounais-
Suomen seismisyyttä. Kaikki Suomenlahden ja Saaristomeren ympäristön
merkittävät maanjäristykset (M on suurempi tai yhtä suuri kuin 3.5) liittyvät
tähän vyöhykkeeseen.

Viron luoteisrannikolla 1976 tapahtunut Osmussaaren maanjäristys tunnettiin sel-
västi myös Eurajoella. Järistys oli oloissamme poikkeuksellinen suuri (mb = 4.7)
ja se on usein liitetty WSW-ENE suunnassa Suomenlahden kulkevaan
siirrosvyöhykkeesen. Osmussaaren maanjäristystä tarkastellaan nykyisen geologi-
sen ja seismisen tiedon valossa.

Alle sadan kilometrin etäisyydellä Olkiluodosta on tapahtunut kuusi
maanjäristystä. Lähin maanjäristys (M=3.1) tapahtui 1926 Uudessakaupungissa 35
- 40 km päässä Olkiluodosta, osana Saaristomeri-Paldis-Pskov-vyöhykkeen
seismistä aktiivisuutta. Alueen maanjäristykset ovat pieniä (M on pienempi tai
yhtäsuuri kuin 3.1) ja suhteellisen harvinaisia. Tästä johtuen kalliotilaan maanjäristyksistä mahdollisesti
aiheutuvat vaikutukset ovat todennäköisesti välillisiä muutoksia ympäröivässä
kallion rakenteessa, jännityskentässä ja pohjavesiolosuhteissa.

Seismotektonisissa tarkasteluissa pyrittiin seismisten vyöhykkeiden lisäksi
tunnistamaan yksittäisiä seismisesti aktiivisia siirrosvyöhykkeitä. Olkiluodosta
katsoen kaksi lähintä aktiivista ruhjevyöhykettä ovat ilmeisesti luode-kaakko-
suuntaisia. Näistä eteläisempi kulkee Laitilan rapakivimassiivin reunaa pitkin
sivuuttaen Olkiluodon noin 20 km päässä lounaassa. Toinen vyöhyke kulkee
Satakunnan hiekkakivimuodostuman reunaa pitkin noin 35 km Olkiluodosta
koilliseen. Näissä mahdollisesti aktiivisissa vyöhykkeissä on tapahtunut ehkä 1 - 2
pientä (M = 2.7 - 2.9) maanjäristystä.
Saari, J., 1997. Olkiluodon alueen seismisyys. Posiva Oy, Työraportti-97-61,
38 sivua.

TIIVISTELMÄ

Posiva Oy tutkii Eurajoella olevan Olkiluodon saaren kallioperää Suomen
ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten. Työssä tarkastel-
laan Olkiluodon alueen seismisyyttä osana Fennoskandian kilven ja Lounais-
Suomen alueen yleistä seismisyyttä.

Tutkimus kattaa alueen, joka ulottuu Olkiluodosta 500 km päähän. Tällä alueella
on tehty vuodesta 1375 alkaen yli 900 maanjäristyshavaintoa. Näistä noin 1/3 on
seismisin mittalaittein havaittuja maanjäristyksiä vuosilta 1965 - 1995.

Lounais-Suomen ja Selkämeren seismisyyden jakautuminen esitetään geologisella
kartalla. Tutkimuksessa osoitetaan, että Kaakkois-Viroon ulottuva Saaristomeri-
Paldis-Pskov-seismisyysvyöhyke on tärkeässä osassa tarkasteltaessa Lounais-
Suomen seismisyyttä. Kaikki Suomenlahden ja Saaristomeren ympäristön
merkittävät maanjäristykset (M on suurempi tai yhtä suuri kuin 3.5) liittyvät
tähän vyöhykkeeseen.

Viron luoteisrannikolla 1976 tapahtunut Osmussaaren maanjäristys tunnettiin sel-
västi myös Eurajoella. Järistys oli oloissamme poikkeuksellinen suuri (mb = 4.7)
ja se on usein liitetty WSW-ENE suunnassa Suomenlahden kulkevaan
siirrosvyöhykkeesen. Osmussaaren maanjäristystä tarkastellaan nykyisen geologi-
sen ja seismisen tiedon valossa.

Alle sadan kilometrin etäisyydellä Olkiluodosta on tapahtunut kuusi
maanjäristystä. Lähin maanjäristys (M=3.1) tapahtui 1926 Uudessakaupungissa 35
- 40 km päässä Olkiluodosta, osana Saaristomeri-Paldis-Pskov-vyöhykkeen
seismistä aktiivisuutta. Alueen maanjäristykset ovat pieniä (M on pienempi tai
yhtäsuuri kuin 3.1) ja suhteellisen harvinaisia. Tästä johtuen kalliotilaan maanjäristyksistä mahdollisesti
aiheutuvat vaikutukset ovat todennäköisesti välillisiä muutoksia ympäröivässä
kallion rakenteessa, jännityskentässä ja pohjavesiolosuhteissa.

Seismotektonisissa tarkasteluissa pyrittiin seismisten vyöhykkeiden lisäksi
tunnistamaan yksittäisiä seismisesti aktiivisia siirrosvyöhykkeitä. Olkiluodosta
katsoen kaksi lähintä aktiivista ruhjevyöhykettä ovat ilmeisesti luode-kaakko-
suuntaisia. Näistä eteläisempi kulkee Laitilan rapakivimassiivin reunaa pitkin
sivuuttaen Olkiluodon noin 20 km päässä lounaassa. Toinen vyöhyke kulkee
Satakunnan hiekkakivimuodostuman reunaa pitkin noin 35 km Olkiluodosta
koilliseen. Näissä mahdollisesti aktiivisissa vyöhykkeissä on tapahtunut ehkä 1 - 2
pientä (M = 2.7 - 2.9) maanjäristystä.

Avainsanat:

Tiedosto(t):

Olkiluodon alueen seismisyys (pdf) (2.1 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje