Tietopankki

Työraportti 1997-39

Takaisin

Nimi:

Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella

Raportin kirjoittaja:

Aimo Kuivamäki; Pasi Nissinen; Antero Lindberg

Kieli:

Suomi

Sivumäärä:

76

Tiivistelmä:

Working report: Aimo Kuivamäki, Pasi Nissinen ja Antero Lindberg, 1997. Selvitys malmien
esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella. Posiva Oy. Työraportti 97-39.

TIIVISTELMÄ

Vuonna 1996 Hästholmenin ympäristöstä tehdyssä geologisessa esiselvityksessä havaittiin kal-
liopaljastumissa muutamia greisenjuonia. Nämä juonet ovat kuumien liuosten graniitin rakoihin
synnyttämiä kvartsi-kiille-topaasimineralisaatioita, joihin yleisesti tiedetään liittyvän tinamal-
miesiintymiä tai -mineralisaatioita. Tämän vuoksi Posiva Oy:ssä katsottiin aiheelliseksi täydentää
Hästholmenin alueelta aiemmin tehtyä malmiselvitystä greisenjuonikartoituksella alueen
malmipotentiaalin arvioimiseksi. Tutkimuksen painopiste oli Hästholmenin lähiympäristössä,
mutta aineistoa kerättiin myös muualta, jotta saatiin yleiskuva rapakiven malmimineralisaatioiden
esiintymistavasta.

Hästholmenin lähialueen kartoituksessa löytyi 19 greisenjuonta kalliosta. Lisäksi samalta alueelta
tehtiin 35 lohkarehavaintoa. Juonten vallitseva suunta on luode - kaakko (NW - SE), ja kaade
poikkeuksetta jyrkkä. Kulkusuunta on sama kuin alueen toinen päärakosuunta ja kvartsijuonten
suunta. Lohkareiden yleisin kivilaji on tasarakeinen rapakivigraniitti.

Juonet ovat kapeita (0.1 - 20 cm) sekä kalliossa että lohkareissa. Kalliosta löydettyjen juonten
keskipituus oli 9.7 m (vaihtelu 1 - 58 m).

Alueelta kerätyistä näytteistä tehtiin kemialliset analyysit XRF-tekniikalla Geologian tutkimuskes-
kuksen Kemian laboratoriossa. Sekä pää- että hivenalkuaineiden pitoisuuksia verrattiin tavallisten
ja tinakriittisten rapakivigraniittien kirjallisuusarvoihin ja havaittiin, että kaikki Hästholmenin
alueen rapakivityypit edustavat normaaleja rapakivigraniitteja. Vain muutamissa näytteissä todet-
tiin kohonneita tina-, sinkki-, lyijy- ja kuparipitoisuuksia. Yleensä metallisten alkuaineiden pitoi-
suudet olivat näytteissä varsin pieniä, vaikka ohuthietutkimusten perusteella juonet ovat todellisia
greisenjuonia.

Kenttähavaintojen, hietutkimusten ja kemiallisten analyysien perusteella Hästholmenin alueen
malmipotentiaali näyttää sangen vähäiseltä.
Aimo Kuivamäki, Pasi Nissinen ja Antero Lindberg, 1997. Selvitys malmien
esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella. Posiva Oy. Työraportti 97-39.

TIIVISTELMÄ

Vuonna 1996 Hästholmenin ympäristöstä tehdyssä geologisessa esiselvityksessä havaittiin kal-
liopaljastumissa muutamia greisenjuonia. Nämä juonet ovat kuumien liuosten graniitin rakoihin
synnyttämiä kvartsi-kiille-topaasimineralisaatioita, joihin yleisesti tiedetään liittyvän tinamal-
miesiintymiä tai -mineralisaatioita. Tämän vuoksi Posiva Oy:ssä katsottiin aiheelliseksi täydentää
Hästholmenin alueelta aiemmin tehtyä malmiselvitystä greisenjuonikartoituksella alueen
malmipotentiaalin arvioimiseksi. Tutkimuksen painopiste oli Hästholmenin lähiympäristössä,
mutta aineistoa kerättiin myös muualta, jotta saatiin yleiskuva rapakiven malmimineralisaatioiden
esiintymistavasta.

Hästholmenin lähialueen kartoituksessa löytyi 19 greisenjuonta kalliosta. Lisäksi samalta alueelta
tehtiin 35 lohkarehavaintoa. Juonten vallitseva suunta on luode - kaakko (NW - SE), ja kaade
poikkeuksetta jyrkkä. Kulkusuunta on sama kuin alueen toinen päärakosuunta ja kvartsijuonten
suunta. Lohkareiden yleisin kivilaji on tasarakeinen rapakivigraniitti.

Juonet ovat kapeita (0.1 - 20 cm) sekä kalliossa että lohkareissa. Kalliosta löydettyjen juonten
keskipituus oli 9.7 m (vaihtelu 1 - 58 m).

Alueelta kerätyistä näytteistä tehtiin kemialliset analyysit XRF-tekniikalla Geologian tutkimuskes-
kuksen Kemian laboratoriossa. Sekä pää- että hivenalkuaineiden pitoisuuksia verrattiin tavallisten
ja tinakriittisten rapakivigraniittien kirjallisuusarvoihin ja havaittiin, että kaikki Hästholmenin
alueen rapakivityypit edustavat normaaleja rapakivigraniitteja. Vain muutamissa näytteissä todet-
tiin kohonneita tina-, sinkki-, lyijy- ja kuparipitoisuuksia. Yleensä metallisten alkuaineiden pitoi-
suudet olivat näytteissä varsin pieniä, vaikka ohuthietutkimusten perusteella juonet ovat todellisia
greisenjuonia.

Kenttähavaintojen, hietutkimusten ja kemiallisten analyysien perusteella Hästholmenin alueen
malmipotentiaali näyttää sangen vähäiseltä.

Avainsanat:

Tiedosto(t):

Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella (pdf) (2.7 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje