Tietopankki

Työraportti 2013-12

Takaisin

Nimi:

Subglacial Hydrology of the Lake District Ice Lobe during the Younger Dryas (ca. 12 500 – 11 600 years ago) in the Kyläniemi area, SE Finland.

Raportin kirjoittaja:

Lunkka, J.P., Moisio, K. & Vainio, A.

Kieli:

Englanti

Sivumäärä:

64

Tiivistelmä:

Järvi-Suomen kielekevirran jäänalainen hydrologia nuoremman Dryas-kauden aikana (12 500- 11 600 vuotta sitten) Kylänniemen alueella, Kaakkois-Suomessa.

On olennaista tuntea jäätikön hydrologiset olosuhteet arvioitaessa jäätikön pohjaosissa olevien paineellisten sulavesien tunkeutumispotentiaalia kallioperän heikkousvyöhykkeitä pitkin syvemmälle kallioperän rakosysteemeihin. Varsinkin lämminpohjaisilla mannerjäätikön vyöhykkeillä osa sulavesistä tunkeutuu kallioperän rakosysteemeihin, mutta suurin osa sulavesistä kanavoituu etenkin kiteisillä kallioperäalueilla kallioperän ja jään pohjan välisiin subglasiaalisiin tunneleihin ja tunneliverkostoihin, joiden kautta subglasiaaliset sulavedet purkautuvat jäätikön reunan ulkopuolelle. Muinaisen Skandinavian mannerjäätikön sulamisvaiheen aikana jäätikön sulavesien kerrostamat glasifluviaaliset maaperämuodot ovat tärkeitä indikaattoreita muinaisen mannerjäätikön hydrologiasta, ja niiden avulla on mahdollista saada tietoa eri jäätikkövirtausten subglasiaalisesta hydrologiasta viimeisen deglasiaatiovaiheen aikana. 

Tämän työn tarkoituksena oli kartoittaa Kyläniemen tutkimusalueella, Kaakkois-Suomessa kallioperän pääruhjevyöhykkeet ja rakosysteemit sekä määrittää tutkimusalueella sijainneen, muinaiseen Skandinavian mannerjäätikköön kuuluneen Järvi-Suomen kielekevirran subglasiaalinen hydrologia Nuoremman Dryas-kauden aikana ja etenkin alueella esiintyneet subglasiaaliset sulavesitunnelit ja niiden suhde kallioperän ruhjevyöhykkeisiin.

Kallioperän ruhjevyöhykkeiden paikantamisessa ja glasifluviaalisten maaperäassosiaatioiden tutkimuksessa käytettiin hyväksi kaukokartoitusmenetelmiä ja GIS-pohjaisia rekostruktiomenetelmiä. Kaukokartoitustulokset varmennettiin geologisin kenttähavain-noin ja maatutkaluotauksin. Kallioperän rakoilututkimukset tehtiin koventionaalisia kenttätutkimusmenetelmiä käyttäen kalliopaljastumilta. Lisäksi rakoilututkimuksissa käytetiin hyväksi maatutkaluotausta.

Tutkimusalueen kallioperän pääruhjesuuntia on kaksi. Ruhjevyöhykkeistä erottuu selvemmin luode-kaakko suuntaisten ruhjeiden parvi. Tämän pääruhjesuunnan lisäksi useat ruhjeet ovat suuntautuneet lounaasta koilliseen. Tutkimusalueen kallioperän rako¬parvet ovat valtaosaltaan suuntautuneet siten, että niiden kulku yhtyy pääruhjesuuntien kulkuun ja niiden kaade on useimmiten verrattain pysty. Rakojen kolmiulotteisen kartoituksen perusteella yleisin rakotyyppi alueella on laattarakoilu, jossa rakotiheys oli kohtalainen (0,3 – 1 m) tai alhainen (> 1m). Tutkimusalueella glasifluviaaliset muo-dostumat ovat pitkittäisharjuja, deltoja ja alkiodeltoja. Glasifluviaalisten muodostumien assosiaatiot tutkimusalueella osittavat, että pääosa muinaisen mannerjäätikön subglasiaalisesta vedestä kanavoitui subglasiaalisiin tunneleihin Järvi-Suomen kielekevirran reuna¬vyöhykkeessä. Salpausselkien välisellä vyöhykkeellä Etelä-Saimaan altaassa sub-glasiaalisten sulavesien kulkua ohjasi alustan topografia ja subglasiaalinen sula-vesitoiminta keskittyi luoteesta kaakkoon ja pohjoisesta etelään kulkeviin pääruhjeisiin. Toisen Salpausselän proksimaalipuolella alustan topografia ei ohjannut merkittävästi sulavesien kulkua ja sulavesitunnelit eivät sijoittuneet kallioperän pääruhjevyöhykkeiden alueelle. Todennäköisin syy subglasiaalisten sulavesien erilaiseen jakautumiseen näiden kahden alueen välillä on se, että jäätikön reuna päättyi syvempään veteen Etelä-Saimaan alueella, kun taas Toisen Salpausselän pohjoispuolella jään reuna päättyi hyvin matalaan veteen tai maalle. Veden syvyys jäätikön reunan edessä on todennäköisesti vaikuttanut jäätikön pintaprofiiliin. Pienempi jään pintagradientti eli loivempi jään pintaprofiili Etelä-Saimaan alueella vaikutti todennäköisesti siihen, että kallioperän topografia ohjasi sulavesien kulkeutumista tehokkaasti, kun taas toisen Salpausselän pohjoispuolisilla alueilla jään pintagradientti oli suurempi ja subglasiaalista sulavesien kulku ei ollut niin riippuvainen kallioperän topografiasta vaan jäätikön pinnnan profiilista.  

 

 

Avainsanat:

Ruhjevyöhykkeet, rakoilu, glasifluviaaliset muodostumat, jäätikön hydrologia, GIS-rekonstruktio, Järvi-Suomen kielekevirta, Etelä-Saimaan allas, Salpausselät, Nuorempi Dryas-kausi.

Tiedosto(t):

Subglacial Hydrology of the Lake District Ice Lobe during the Younger Dryas (ca. 12 500 – 11 600 years ago) in the Kyläniemi area, SE Finland. (pdf) (19.9 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje