Mallintaminen

Olkiluodossa maan päältä sekä ONKALOsta tehtäviä tutkimuksia ja niiden tuloksia käytetään hyödyksi erilaisten kolmiulotteisten mallien tekemiseen. Mallintamalla saadaan kokonaiskäsitys alueesta.

Olkiluodossa tehtävien tutkimusten tulokset kootaan geologiseen, geokemialliseen, hydrogeologiseen sekä kalliomekaaniseen malliin ja esimerkiksi tuotetaan tietokoneella kolmiulotteinen kuvaus kyseisestä asiasta. Lopuksi tehdään geologisen mallin pohjalta integroitu kalliomalli loppusijoitusalueesta.

Geologinen malli

Geologisessa mallinnuksessa käytetään hyväksi tutkimuskaivannoista, kalliopaljastumista, kairauksista sekä ONKALOsta saatuja tietoja muun muassa kivilajeista, kivilajien liuskeisuudesta sekä ruhjevyöhykkeistä.

Geologinen malli koostuu neljästä osamallista: duktiilin deformaation mallista, kivilajimallista, muuttuneisuuden mallista ja hauraan deformaation mallista.

Geologinen malli toimii muiden mallien lähtötietona ja jatkossa se tulee muodostamaan yhdessä hydrogeologisen, hydrogeokemiallisen ja kalliomekaanisen aineiston kanssa integroidun kalliomallin.

Hydrogeologinen ja hydrogeokemiallinen malli

Hydrogeologian ja hydrogeokemian paikkamallinnuksen keskeisenä tehtävänä on hydrogeologian ja pohjavesikemian aineistoja sekä tulkintaa yhdistämällä saavuttaa ristiriidaton kuvaus pohjaveden virtauksesta ja kehityksestä. Tavoitteena on myös kuvata Olkiluodon alueen syvän kalliopohjaveden virtauksen ja kemian olennaisimpia piirteitä ennen ONKALOn rakentamista.

Geokemiallinen malli antaa tietoa muun muassa kalliopohjaveden suolaisuudesta. Hydrogeologisesta mallista käyvät selville ne kallion rakenteet, joissa virtaa vettä.

Kalliomekaaninen malli

Kalliomekaanisessa mallinnuksessa lähtöaineistoa tulkitaan sekä laskennallisesti että mallintamalla mekaanisia ominaisuuksia louhittujen tilojen lähialueella. Mallinnuksessa hyödynnetään muun muassa kallion laadun, lujuuden ja jännitystilan tietoja, joiden perusteella laaditaan esimerkiksi arvio kallion vaurioitumisen todennäköisyydestä ONKALOn eri osissa.

Kalliomekaanisen mallinnuksen lähtötietoina käytetään muun muassa kairarei’istä ja ONKALOsta tehtyjen kalliomekaanisten, geologisten ja geofysikaalisten tutkimusten tuloksia.