Voimalaitosjäte

Ydinvoimalaitoksen käytössä ja huollossa kertyy matala- ja keskiaktiivista jätettä, jota sanotaan voimalaitosjätteeksi (VLJ). Ydinvoimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy huolehtivat voimalaitosjätteestään itse.

Voimalaitosjätteen synty

Matala-aktiivinen jäte on huoltojätettä, johon on tarttunut radioaktiivisia aineita. Matala-aktiivista jätettä ovat muun muassa huoltotöissä käytetyt suojamuovit, työkalut, suojavaatteet ja pyyhkeet sekä voimalaitokselta poistetut koneenosat ja putket. Keskiaktiivista voimalaitosjätettä ovat prosessiveden puhdistusmassat. Olkiluodossa voimalaitosjätettä kertyy vuodessa 150–200 m³ ja Loviisassa 100–150 m³.

Voimalaitosjätteen käsittely

Matala-aktiiviset jätteet puristetaan 200 litran tynnyreihin. Kokoonpuristumaton jäte pakataan teräs- tai betonilaatikoihin tai tynnyreihin. Olkiluodossa keskiaktiiviset vedenpuhdistusmassat pakataan bitumiin kiinteytettynä terästynnyreihin  ja sijoitetaan jäteluolaan ja Loviisassa sementtiin kiinteytettynä betonisiin jäteastioihin.

Voimalaitosjätteen loppusijoitus

Voimalaitosjäte varastoidaan Olkiluodossa ensin voimalaitoksella ja sen jälkeen erillisissä matala- ja keskiaktiivisten jätteiden välivarastoissa, joista jäte siirretään voimalaitosalueelle louhittuun  loppusijoitustilaan (VLJ-luola). Loviisassa voimalaitosjäte viedään suoraan voimalaitosjätteen loppusijoitustilaan.

Olkiluodon VLJ-luola otettiin käyttöön vuonna 1992 ja Loviisan vuonna 1997. VLJ-luolat on rakennettu kallioon 60–110 metrin syvyyteen. Jätteiden siirto loppusijoitustilaan tapahtuu erikoisajoneuvolla tunnelia pitkin. Kun luolan käyttö päättyy, yhteydet luolaan suljetaan, minkä jälkeen tilaa ei tarvitse valvoa. Jätteiden radioaktiiviset aineet muuttuvat aikaa myöten ympäristölle vaarattomiksi. Jätteistä ei ole haittaa elolliselle luonnolle.

Kuva: Olkiluodossa käytössä oleva voimalaitosjäteluola.