Puskurin asennusjärjestelmän (BIS) tehdastestit osoittivat teknologian toimivuuden
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen kehitetyt ainutkertaiset teknologiset ratkaisut etenivät jälleen, kun BIS-järjestelmän asennus- ja siirtolaitteiden tehdastestit saatiin vietyä onnistuneesti läpi Parkanossa kesäkuun alkupuolella. Noin 14 metriä pitkät laitteet kuljetettiin kahdella erikoiskuljetuksella Porin testausasemalle, jossa toteutetaan järjestelmän automaatio ja sen liittyminen loppusijoituslaitoksen ohjausjärjestelmään.
Posiva on kehittänyt järjestelmää useiden vuosien ajan. Maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa käytettävä puskurin asennusjärjestelmä on suunniteltu ja rakennettu kokonaan suomalaisvoimin. BIS eli Buffer Installation System on useasta laitteesta koostuva kokonaisuus, jolla kuljetetaan ja asennetaan bentoniittitäyttö loppusijoituskapselin ja kallion väliin.
- Järjestelmä koostuu asennuslaitteesta, siirtolaitteesta ja kuljetuskontista. Bentoniittilohkot ja granuli eli rakeinen bentoniitti kuljetetaan maanpäällisestä varastosta ONKALOon® kuljetuskontissa, kertoo Posivan laiteintegraation projektipäällikkö Eero Väisänen.
Siirtolaite kuljettaa lohkot ja granulin kontista loppusijoitustunnelissa olevalle asennuslaitteelle, joka huolehtii siitä, että kapselin ja kallion väliin tulee bentoniittitäyttö.
Kesäkuun alkupuolella Parkanossa tehtiin asennus- ja siirtolaitteiden tehdastestit, joissa järjestelmän todettiin toimivan käsikäyttöisesti. Porin testausasemalla rakennetaan laitteen tarvitsemat automaatio- ja tiedonsiirtojärjestelmät etäkäyttöä varten. Siellä on simulaatioympäristö, jossa BIS-järjestelmää voidaan testata.
- BIS-asennus- ja siirtolaitteet liikkuvat AGV-ajoneuvoalustojen päällä. Laitteet navigoivat loppusijoitustiloissa itsenäisesti ja niissä on runsaasti etäkäytön ja automaation mahdollistavaa teknologiaa, kuten konenäköä, laserantureita ja kameroita.
- Laitteet ovat autonomisia säteilyvaaran ja työturvallisuuden vuoksi. Automaatio- ja etäkäyttöjärjestelmien rakentaminen vaatii luonnollisesti runsaasti asiantuntemusta ja testausta, Väisänen kertoo.
Kapselin ympärillä bentoniittisavea yli 20 000 kiloa
Kapselin pohjalle ja päälle asennetaan kiinteät bentoniittilohkot. Kapselin kohdalla olevat lohkot muistuttavat asennettuina ananasrenkaita eli niissä on kapselin kokoinen reikä keskellä. Ennen käytettyä ydinpolttoainetta sisältävän kuparikapselin kuljetusta loppusijoitustunneliin asennetaan lohkot noin puoleen väliin loppusijoitusreikää.
- Sen jälkeen reikään asennetaan loppusijoituskapseli ja asennus viimeistellään bentoniittilohkoilla ja granulilla. Bentoniittia on kapselin ympärillä yli 20 000 kiloa.
Bentoniitti eristää loppusijoituskapselin sitä ympäröivästä kalliosta. Se paisuu kostuessaan, estää veden liikkeen kapselin ympärillä ja toimii puskurina, mikäli kalliossa tapahtuu pitkän ajan kuluessa liikuntoja. Kapselin ympärillä oleva bentoniittitäyttö on osa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen moniesteperiaatetta.
Kun automaation toteutus Porin testausasemalla on tehty onnistuneesti, BIS-järjestelmä siirretään ONKALOon. Siirtolaitteen on suunnitellut Comatec ja asennuslaitteen Etteplan. Asennus- ja siirtolaitteen on valmistanut parkanolainen Supersteel. Comatec on suunnitellut myös kuljetuskontin ja sen on valmistanut IS Works.
Teksti: Pasi Tuohimaa
Jaa somessa