Usein kysytyt kysymykset

Posiva Oy on suomalainen yritys, joka vastaa omistajiensa, Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy:n, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta Suomessa.

Posiva suunnittelee, rakentaa, käyttää ja aikanaan sulkee maailman ensimmäisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen. Yhtiön tavoitteena on huolehtia siitä, että käytetty ydinpolttoaine voidaan eristää turvallisesti ihmisistä ja ympäristöstä myös hyvin pitkällä aikavälillä.

Posiva perustettiin vuonna 1995 huolehtimaan omistajayritystensä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Käytännössä Posiva loppusijoittaa kaiken Suomessa käytetyn ydinpolttoaineen, sillä sen omistajat TVO ja Fortum operoivat kaikkia viittä Suomessa toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä.

Suomen ydinenergialain mukaan ydinvoimayhtiöt vastaavat itse ydinjätehuollostaan. Posivan tehtävänä on toteuttaa tämä vastuu turvallisesti ja pitkäjänteisesti tutkimukseen perustuen.

Käytetty ydinpolttoaine on ydinreaktorissa sähköntuotantoon käytettyä polttoainetta, joka poistetaan reaktorista, kun sitä ei voida enää hyödyntää tehokkaasti energiantuotannossa nykyisissä suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa.

Reaktorissa osa uraanista muuttuu halkeamistuotteiksi ja samalla polttoaineeseen muodostuu myös uusia alkuaineita, kuten plutoniumia. Tämän seurauksena käytetty polttoaine on voimakkaasti radioaktiivista ja tuottaa vielä pitkään lämpöä. Polttoainenippu säilyttää kuitenkin käytännössä saman muodon ja painon kuin ennen käyttöä – sen ulkonäkö vain muuttuu, kun pinnalle muodostuu käytön aikana tumma oksidikerros.

Suomessa käytetty ydinpolttoaine siirretään ensin voimalaitoksen välivarastoon jäähtymään useiden vuosikymmenten ajaksi. Tämän jälkeen se kapseloidaan ja loppusijoitetaan turvallisesti syvälle Olkiluodon kallioperään. Vaikka käytetty ydinpolttoaine voitaisiin teknisesti jälleenkäsitellä, Suomessa on valittu ratkaisuksi suora loppusijoitus.

Käytetty ydinpolttoaine sisältää edelleen radioaktiivisia aineita, jotka on eristettävä ihmisistä ja ympäristöstä pitkäksi aikaa. Suomessa ratkaisuksi on valittu loppusijoitus syvälle vakaaseen kallioperään, koska sen on arvioitu olevan turvallinen ja vastuullinen tapa huolehtia käytetystä ydinpolttoaineesta myös hyvin pitkällä aikavälillä.

Kyseessä on siis kirjaimellisesti loppusijoitus, ei väliaikainen varastointi.

Suomessa käytettyä ydinpolttoainetta ei ole tarkoitus jättää tulevien sukupolvien hoidettavaksi, vaan siitä huolehditaan nykyisen sukupolven vastuulla.

Suomen ydinenergialain mukaan Suomessa syntyneestä käytetystä ydinpolttoaineesta on huolehdittava Suomessa. Käytettyä ydinpolttoainetta ei saa viedä pysyvästi ulkomaille loppusijoitettavaksi eikä Suomeen saa tuoda muiden maiden käytettyä ydinpolttoainetta loppusijoitettavaksi.

Tämä perustuu kansainvälisesti laajasti hyväksyttyyn periaatteeseen, jonka mukaan jokainen maa vastaa itse omasta ydinjätehuollostaan. Ratkaisu lisää turvallisuutta, selkeyttää vastuita ja varmistaa, että ydinenergian käytön seurauksista huolehditaan siellä, missä ne syntyvät.

Posivan loppusijoituslaitos on suunniteltu yksinomaan Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n Suomessa syntyneelle käytetylle ydinpolttoaineelle.

Ei. Käytetty ydinpolttoaine on edelleen sen tuottaneiden ydinvoimayhtiöiden omaisuutta. Posiva vastaa sen turvallisesta loppusijoituksesta omistajiensa toimeksiannosta.

Ei. Posiva ei tuota sähköä eikä käytä ydinvoimalaitoksia. Sen tehtävänä on huolehtia käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta.

Ei. Posivan loppusijoituslaitos on tarkoitettu ainoastaan TVO:n ja Fortumin Suomessa syntyneelle käytetylle ydinpolttoaineelle. Suomeen ei lain mukaan saa tuoda muiden maiden käytettyä ydinpolttoainetta loppusijoitettavaksi.

Posiva vastaanottaa käytettyä ydinpolttoainetta Teollisuuden Voiman Olkiluodon ja Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksilta. Ne kattavat yhteensä viisi ydinvoimalaitosyksikköä, joista Olkiluodossa toimivat Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja Olkiluoto 3 -laitosyksiköt ja Loviisassa kaksi, Loviisa 1 ja Loviisa 2.

Näiden kaikkien laitosyksiköiden käyttämä polttoaine siirretään voimalaitosten välivarastoista kapselointilaitokseen ennen loppusijoitusta.

Käytetty polttoaine on jo tässä vaiheessa huomattavasti vähemmän säteilevää kuin se oli heti sähköntuotannon päätyttyä. Esimerkiksi ensimmäisenä loppusijoitettavan Olkiluodon polttoaineen säteilyteho on laskenut noin tuhannesosaan.

Posivan loppusijoituslaitos on suunniteltu vastaanottamaan noin 6 500 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta, joka syntyy Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n Suomen ydinvoimalaitoksissa niiden nykyisten käyttö- ja lupaoletusten mukaisesti.

Loppusijoitus toteutetaan vaiheittain useiden vuosikymmenten aikana sitä mukaa kuin käytettyä ydinpolttoainetta siirretään voimalaitosten välivarastoista kapseloitavaksi ja edelleen loppusijoitettavaksi.

Loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen lopullinen määrä perustuu omistajayhtiöiden ydinvoimalaitosten koko käyttöiän aikana syntyvään käytettyyn ydinpolttoaineeseen ja voi muuttua esimerkiksi laitosten käyttöaikojen tai käyttölupiin liittyvien päätösten perusteella.

Käytetty ydinpolttoaine on ydinvoimalaitosten radioaktiivisista jätteistä kaikkein aktiivisinta, mutta laitoksilla syntyy myös matala- ja keskiaktiivista radioaktiivista jätettä. Matala-aktiivista jätettä ovat esimerkiksi huoltotöissä käytetyt suojavarusteet ja laitokselta poistetut koneenosat. Keskiaktiivista jätettä syntyy esimerkiksi prosessiveden puhdistuksessa.

Näiden jätteiden loppusijoitus on Suomessa jo pitkään vakiintunutta toimintaa. Olkiluodossa matala- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä on loppusijoitettu kallioperään rakennettuun VLJ-luolaan vuodesta 1992 ja Loviisan voimalaitoksella omaan loppusijoitustilaansa vuodesta 1998 lähtien.

Posivan tehtävänä on sen sijaan huolehtia TVO:n ja Fortumin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. ONKALOn myötä Suomessa ollaan siis aloittamassa nimenomaan kaikkein aktiivisimman ja pitkäikäisimmän ydinjätelajin loppusijoitusta.

ONKALO® on Posivan loppusijoituslaitos Olkiluodossa. Se käsittää maanpäällisen kapselointilaitoksen sekä maanalaiset loppusijoitustilat, joihin käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan noin 430 metrin syvyyteen vakaaseen peruskallioon.

ONKALO rakennettiin alun perin maanalaiseksi tutkimustilaksi, jossa varmistettiin Olkiluodon kallioperän soveltuvuus loppusijoitukseen. Vuosien mittaan käsite on vakiintunut Suomessa ja kansainvälisesti tarkoittamaan koko Posivan loppusijoituslaitosta. Syvimmillään ONKALO ulottuu noin 455 metrin syvyyteen.

Nykyisin käytännössä ei ole merkittävää eroa.

ONKALO tarkoitti alun perin maanalaista tutkimustilaa, jossa tutkittiin Olkiluodon kallioperää ja kehitettiin loppusijoitusratkaisua. Nykyään ONKALO on vakiintunut tarkoittamaan koko Posivan loppusijoituslaitosta, joka koostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta sekä maanalaisista loppusijoitustiloista.

Loppusijoituslaitoksessa käytetty ydinpolttoaine kapseloidaan maan pinnalla, minkä jälkeen kapselit siirretään maan alle loppusijoitettaviksi. Varsinaiset loppusijoitustilat sijaitsevat noin 430 metrin syvyydessä.

ONKALO on Posivan loppusijoituslaitokselle antama nimi. Se perustuu suomen kielen sanaan onkalo, joka tarkoittaa luonnollista tai kallioon muodostettua onteloa. Nimi kuvaa hyvin maanalaista loppusijoituslaitosta, joka sijaitsee syvällä Olkiluodon kallioperässä.

ONKALO kirjoitetaan kokonaan isoilla kirjaimilla, koska se on Posivan rekisteröimä erisnimi. Vuosien mittaan siitä on tullut myös kansainvälisesti tunnettu nimi maailman ensimmäiselle käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle.

Loppusijoitus tapahtuu noin 430 metrin syvyydessä Olkiluodon peruskalliossa.

Tällä syvyydellä kallio on vakaata, pohjaveden olosuhteet ovat suotuisat ja maanpinnan luonnonilmiöiden vaikutukset ovat vähäisiä. Tästä syystä juuri reilun 400 metrin syvyyden on arvioitu tarjoavan parhaat edellytykset pitkäaikaisturvallisuudelle.

Loppusijoituslaitos koostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta sekä laajasta maanalaisesta ONKALO®-tilakokonaisuudesta, johon kuuluvat varsinaisten loppusijoitustunnelien lisäksi esimerkiksi keskustunnelit, ajotunneli ja teknisiä tiloja.

Maanpäällinen kapselointilaitos on rakennuksena ollut valmis jo vuodesta 2022. Se luovutettiin Posivalle ydinteknisiä laiteasennuksia varten toukokuussa 2022. Rakennuksen kerrosala on noin 11 500 neliömetriä ja tilavuus noin 70 000 kuutiometriä. Rakennuksen valmistumisen jälkeen työ jatkui loppusijoituksessa tarvittavien prosessijärjestelmien asennuksilla, käyttöönotolla ja koekäytöllä.

Myös tässä työssä on edetty pitkälle: kapselointilaitoksen yhteistoimintakoe saatiin päätökseen alkuvuonna 2025. Koekäytössä koko kapselointiprosessia testattiin ilman oikeaa käytettyä ydinpolttoainetta.

Maanalaisia loppusijoitustiloja sen sijaan rakennetaan vaiheittain koko loppusijoitustoiminnan ajan. Kaikkia loppusijoitustunneleita ei siis louhita valmiiksi etukäteen, vaan uusia tunneleita ja loppusijoitusreikiä rakennetaan sitä mukaa kuin niitä tarvitaan. Tämä mahdollistaa myös uusimman tutkimustiedon ja toiminnan aikana kertyvän kokemuksen hyödyntämisen tulevien tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa.

Täysin valmistuttuaan ONKALO®ssa on noin 50 kilometriä tunneleita, ja maanalainen loppusijoitusalue ulottuu noin kahden neliökilometrin alueelle. Loppusijoitustilat sijaitsevat yli 400 metrin syvyydessä.

Suomessa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisua on kehitetty yli 40 vuoden ajan.

Selvitykset käytetyn ydinpolttoaineen turvallisesta loppusijoituksesta käynnistyivät jo 1970-luvulla. Vuonna 1983 valtioneuvosto hyväksyi ydinjätehuollon periaatteellisen ohjelman, jossa määriteltiin loppusijoituksen suuntaviivat ja aikataulutavoitteet.

Samalla ydinvoimayhtiöille asetettiin velvollisuus huolehtia ydinenergian käytöstä syntyvästä käytetystä ydinpolttoaineesta. Tämä käynnisti Suomessa järjestelmällisen tutkimus- ja kehitystyön turvallisen loppusijoitusratkaisun toteuttamiseksi.

Vuosikymmenten aikana työ on edennyt vaiheittain geologisista tutkimuksista paikanvalintaan, ONKALOn rakentamiseen, loppusijoitusmenetelmän kehittämiseen sekä kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamiseen. Koko kehitystyö on perustunut tutkimukseen, vaiheittaiseen etenemiseen ja riippumattomaan viranomaisvalvontaan.

Vuonna 1995 Teollisuuden Voima ja Imatran Voima, nykyisen Fortumin edeltäjä, perustivat Posiva Oy:n huolehtimaan yhtiöiden käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Posivan toiminta käynnistyi virallisesti vuoden 1996 alussa.

Loppusijoitustoiminta etenee vaiheittain useiden vuosikymmenten ajan sitä mukaa kuin käytettyä ydinpolttoainetta syntyy Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitoksilla. Nykyisten käyttö- ja lupaoletusten perusteella loppusijoitustoiminnan arvioidaan jatkuvan pitkälle 2100-luvulle.

Käytetty ydinpolttoaine välivarastoidaan ensin voimalaitoksilla useiden vuosikymmenten ajan jäähtymään. Loppusijoitustoiminnan alkaessa käytetty polttoaine siirretään näistä väliaikaisvarastoista Posivan kapselointilaitokseen, missä se kapseloidaan ja loppusijoitetaan vaiheittain Olkiluodon kallioperään.

Loppusijoitus on vaiheittain etenevä prosessi. Käytettyä ydinpolttoainetta kapseloidaan ja loppusijoitetaan sitä mukaa kuin sitä siirtyy voimalaitosten välivarastoista Posivan käsiteltäväksi. Myös loppusijoitustunneleita ja loppusijoitusreikiä rakennetaan vaiheittain.
Kun kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu, loppusijoitustunnelit täytetään ja suljetaan suunnitelmien mukaisesti, minkä jälkeen loppusijoituksen turvallisuus perustuu passiiviseen moniestejärjestelmään.

Loppusijoituslaitoksen käyttöluvan myöntää Suomen valtioneuvosto.

Päätöksenteon perustana ovat muun muassa STUKin turvallisuusarvio, muiden viranomaisten lausunnot sekä käyttöluvan käsittelyyn liittyvät asiakirjat.

Säteilyturvakeskus (STUK) on Suomen valvova ydinturvallisuusviranomainen. Se arvioi loppusijoituslaitoksen turvallisuuden, valvoo Posivan toimintaa ja seuraa laitoksen käyttöä koko sen toiminnan ajan.

Loppusijoitus voidaan aloittaa vasta, kun Posiva on saanut valtioneuvostolta käyttöluvan loppusijoituslaitoksen käyttöön.

Myöskään käyttöluvan saaminen ei tarkoita, että toiminta alkaa välittömästi. Ennen loppusijoituksen aloittamista laitoksen käyttöönotto saatetaan loppuun, viimeiset testit tehdään, tarvittavat viranomaisen hyväksynnät varmistetaan, tuotannon aloittamiseen saadaan STUKilta lupa. Tähän menee vielä vähän aikaa, mutta ydinalalla turvallisuus menee aina aikataulun edelle.

Tarkkaa ajankohtaa ei voida vielä vahvistaa, sillä siihen vaikuttavat käyttölupaprosessin eteneminen sekä käyttöönoton viimeisten vaiheiden eteneminen.

Tavoitteemme on, että meillä on valmius loppusijoituksen aloittamiseen vuoden 2026 lopussa ja voimme kutsua STUKin myös tarkastamaan tämän valmiuden.

Loppusijoitus etenee vaiheittain useiden vuosikymmenten ajan. Toiminnan alkuvaiheessa loppusijoitetaan arviolta noin 30–40 kapselia vuodessa, ja myöhemmin loppusijoitustahti voi nousta jopa noin 60 kapseliin vuodessa.

Loppusijoituksen eteneminen määräytyy käytetyn ydinpolttoaineen kertymisen, laitoksen käyttötilanteen sekä loppusijoitustoiminnan etenemisen perusteella. Toiminta suunnitellaan siten, että loppusijoitus voidaan toteuttaa turvallisesti ja hallitusti koko laitoksen käyttöiän ajan.

Käytetty polttoaine tuodaan välivarastosta kapselointilaitokseen. Siellä polttoaineniput kuivataan ja sijoitetaan valurautaisella sisäosalla varustettuun kuparikapseliin. Kapseli suljetaan ja kuparikansi hitsataan kiinni, minkä jälkeen hitsin eheys tarkastetaan.

Valmis kapseli lasketaan kapselihissillä noin 430 metrin syvyyteen ONKALOon. Se kuljetetaan loppusijoitustunneliin ja lasketaan kallioon porattuun loppusijoitusreikään. Kapselin ympärille sijoitetaan bentoniittisavea. Bentoniitti on valittu materiaaliksi muun muassa siksi, että se paisuu kosteuden vaikutuksesta ja muodostaa kapselin ympärille tiiviin suojaavan kerroksen.

Kun kaikki tunneliin suunnitellut kapselit on loppusijoitettu, tunneli täytetään ja suljetaan suunnitelmien mukaisesti. Loppusijoitustunneleita rakennetaan vaiheittain sitä mukaa kuin loppusijoitus etenee, ja koko laitoksen käyttöaikana maan alle louhitaan yhteensä noin 50 kilometriä uusia tunneleita.

Oheisista linkeistä löytyy hyvät linkit Posivan toimintaa esitteleviin animaatioihin:

Posiva Oy:n animaatio kapselointilaitoksesta

Posivan animaatio käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta

Kyllä. Jos Posivan toiminnassa havaittaisiin turvallisuuteen vaikuttava poikkeama, loppusijoitus voidaan keskeyttää tilanteen selvittämiseksi ennen toiminnan jatkamista. Turvallisuus on Posivan toiminnassa aina etusijalla.

Loppusijoituslaitos on käytössä niin kauan kuin omistajayhtiöiden ydinvoimalaitoksissa syntyy käytettyä ydinpolttoainetta. Esimerkiksi Suomen uusimman ydinvoimalaitosyksikön, Olkiluoto 3:n, suunniteltu käyttöikä on vähintään 60 vuotta, ja käytetty ydinpolttoaine jäähdytetään ennen loppusijoitusta vuosikymmeniä välivarastossa. Käytännössä loppusijoituslaitoksen toiminta jatkuu pitkälle 2100-luvulle.

Kun kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu, loppusijoitustunnelit täytetään ja suljetaan suunnitelmien mukaisesti.

Posivan loppusijoitusratkaisua on tutkittu ja kehitetty vuosikymmenten ajan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Sen turvallisuus on osoitettu laajoilla tutkimuksilla, pitkäaikaisturvallisuusanalyyseillä ja viranomaisen edellyttämillä selvityksillä.

Kokonaisturvallisuuden osalta erittäin keskeinen oli Säteilyturvakeskuksen (STUK) elokuussa 2026 antama puoltava turvallisuusarvio. Se muodostaa keskeisen perustan valtioneuvoston myöhemmälle käyttölupapäätökselle.

Loppusijoituksen turvallisuus perustuu niin sanottuun moniesteperiaatteeseen. Käytetty ydinpolttoaine, kapselin valurautainen sisäosa, kuparivaippa, bentoniittisavi ja vakaa kallioperä muodostavat yhdessä useita toisiaan täydentäviä esteitä, jotka estävät radioaktiivisten aineiden pääsyn elinympäristöön.

Käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus vähenee ajan myötä. Voimakkaimmin säteilevät radioaktiiviset aineet hajoavat suhteellisen nopeasti, minkä vuoksi polttoaineen säteilytaso laskee merkittävästi jo ensimmäisten vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana.

Osa radioaktiivisista aineista säilyy kuitenkin pitkään. Muutaman sadan tuhannen vuoden kuluttua käytetyn ydinpolttoaineen säteilyominaisuudet alkavat olla samaa suuruusluokkaa kuin luonnossa esiintyvällä rikkaalla uraanimalmilla. Tästä syystä loppusijoituksen turvallisuutta arvioidaan jopa noin miljoonan vuoden aikajänteellä.

Posivan loppusijoituksen turvallisuus perustuu siihen, että radioaktiiviset aineet eristetään ihmisistä ja ympäristöstä useiden vapautumisesteiden avulla koko sen ajan, kun ne voisivat aiheuttaa merkittävää haittaa.

Moniesteperiaate tarkoittaa, että loppusijoituksen turvallisuus ei perustu yhteen rakenteeseen tai materiaaliin, vaan useisiin toisiaan täydentäviin, peräkkäisiin esteisiin. Jos yhden esteen toiminta ajan myötä heikkenisi, muut esteet varmistavat edelleen turvallisuuden.

Posivan ratkaisussa näitä esteitä ovat käytetty ydinpolttoaine, kapselin valurautainen sisäosa, kuparivaippa, bentoniittisavi sekä reilut 400 metriä peruskalliota. Yhdessä ne eristävät käytetyn ydinpolttoaineen elinympäristöstä pitkäksi aikaa.

Kupari kestää erittäin hyvin loppusijoitusolosuhteita ja syöpyy hapettomassa pohjavedessä erittäin hitaasti. Kuparin pitkäaikaisesta käyttäytymisestä on lisäksi kokemusta tuhansien vuosien ajalta historiallisten ja arkeologisten kupariesineiden kautta.

Kapselin ulkokuoren kuparivaipan lisäksi loppusijoituskapseli koostuu valurautaisesta sisäosasta.

Valurauta tukee käytettyä ydinpolttoainetta kapselin sisällä ja antaa kapselille sen tarvitseman mekaanisen kestävyyden. Se on suunniteltu kestämään loppusijoitusolosuhteissa siihen kohdistuvat kuormitukset.

Bentoniitti on tietty luonnonsavityyppi, jolla loppusijoituskapseli ympäröidään.

Kyseinen savityyppi on valittu, koska se turpoaa joutuessaan kosketuksiin veden kanssa ja muodostaa näin tiiviin suojakerroksen kapselin ympärille. Toisin sanoen bentoniitti suojaa kapselia loppusijoitusreiässä ja hidastaa veden mahdollista virtausta.

Loppusijoitus on suunniteltu siten, ettei turvallisuus riipu yhdestä rakenteesta. Se on koko moniesteperiaatteen ydinidea.

Jos yhden vapautumisesteen toiminta ajan myötä heikkenisi, muut esteet jatkaisivat radioaktiivisten aineiden eristämistä ympäristöstä.

Kapselin kuparinen ulkokuori toimii korroosioesteenä ja valurautainen sisäosa puolestaan kapselin kuormaa kantavana rakenteena. Kapselointilaitoksella kuparikapselin kansi suljetaan tiiviisti hitsaamalla ja jokainen loppusijoituskapseli tarkastetaan huolellisesti ennen loppusijoitusta.

Pitkäaikaisturvallisuus ei kuitenkaan perustu pelkästään kapselin säilymiseen ehjänä. Posivan loppusijoitusratkaisun lähtökohtana on moniesteperiaate, jossa on useita toisiaan varmentavia vapautumisesteitä.

Turvallisuusarvioissa tarkastellaan myös tilanteita, joissa yksittäinen kapseli syystä tai toisesta rikkoutuisi. Kapselia ympäröivä bentoniittipuskuri suojaa kapselia esimerkiksi pieniltä kallioliikunnoilta ja rajoittaa ja hidastaa radionuklidien vapautumista, jos kapseli vaurioituisi. Myös käytetyn polttoaineen keraaminen olomuoto toimii itsessään vapautumisesteenä: uraani on kiinteää ja huonosti veteen liukenevaa, mikä hidastaa radioaktiivisten aineiden vapautumista.

Lisäksi kallioperä erottaa käytetyn polttoaineen fyysisesti biosfääristä ja tarjoaa teknisille vapautumisesteille vakaat ja ennustettavat olosuhteet.

Vaikka tulevaisuutta ei voidakaan tarkasti ennustaa, luonnonilmiöitä voidaan tutkia ja mallintaa.

Posivan turvallisuusarvio perustuu geologisiin tutkimuksiin, laboratoriokokeisiin, luonnonhistoriaan, mallinnukseen sekä kansainväliseen tutkimustietoon. Vuosien saatossa tehdyissä arvioissa on tarkasteltu muun muassa jääkausia, maankohoamista, eroosiota ja pohjaveden käyttäytymistä.

Posiva toimitti turvallisuusarvionsa STUKin tarkastettavaksi loppuvuodesta 2021, ja viranomaisen arvio siitä saatiin elokuussa 2026. Tutkittavaa riitti, sillä lopullinen turvallisuusarvio käsitti lähes 20 000 sivua.

Geologiasta tiedetään, että Suomessa on ollut lukuisia jääkausia, ja uusia jääkausia arvioidaan esiintyvän myös tulevaisuudessa.

Posivan turvallisuusperusteluissa on arvioitu loppusijoituksen turvallisuutta jopa miljoonan vuoden aikajänteellä. Arvioissa on tarkasteltu muun muassa tulevien jääkausien, mannerjäätikön aiheuttaman kuormituksen, ikiroudan, maanjäristysten sekä pohjaveden ja ilmaston muutosten vaikutuksia loppusijoitusratkaisuun.

Loppusijoituskapselit sijoitetaan noin 430 metrin syvyyteen vakaaseen, noin 1,9 miljardia vuotta vanhaan Olkiluodon kallioperään, ja loppusijoitus perustuu moniesteperiaatteeseen, jossa kallio, bentoniittisavi ja kuparikapseli täydentävät toistensa suojaavaa vaikutusta.

Suomi sijaitsee geologisesti vakaalla alueella, jossa voimakkaat maanjäristykset ovat erittäin harvinaisia. Myös maanjäristykset on kuitenkin huomioitu Posivan turvallisuusarvioissa.

Loppusijoitustilat sijoitetaan vakaaseen kallioperään siten, että tunnetut ruhje- ja siirrosvyöhykkeet vältetään, ja loppusijoitus perustuu moniesteperiaatteeseen, jossa kallio, bentoniittisavi ja kuparikapseli varmistavat turvallisuuden myös mahdollisten maanjäristysten aikana.

Loppusijoituspaikan valinta perustui vuosikymmeniä kestäneisiin tutkimuksiin. Tutkimusten alkuvaiheessa tunnistettiin yli sata mahdollista aluetta ympäri Suomea. Näistä valittiin vaiheittain ensin viisi ja lopulta neljä kohdetta yksityiskohtaisiin tutkimuksiin. Useat alueet olisivat geologisesti soveltuneet loppusijoitukseen, mutta kokonaisarvioinnissa Olkiluoto osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi.

Olkiluodon kallioperä on vakaata, hyvin tunnettua ja soveltuu loppusijoitukseen. Lisäksi alueella on harjoitettu ydinenergiaan liittyvää toimintaa jo vuosikymmenten ajan, minkä ansiosta sen geologiaa, ympäristöä ja olosuhteita tunnetaan poikkeuksellisen hyvin. Valinnassa huomioitiin myös käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset, olemassa oleva infrastruktuuri sekä paikallinen hyväksyttävyys.

Koska valtaosa Suomessa syntyvästä käytetystä ydinpolttoaineesta on peräisin Olkiluodon voimalaitokselta, on loppusijoitus siellä myös logistisesti tarkoituksenmukainen ratkaisu, koska kuljetusten osuus on näin mahdollisimman pieni.

Vakaa kallioperä toimii yhtenä loppusijoituksen vapautumisesteistä.

Loppusijoitettavien kapselien päällä on yli 400 metriä suomalaista kalliota. Olkiluodon kallioperä on lähes 1,9 miljardia vuotta vanhaa ja geologisesti hyvin vakaata. Se suojaa loppusijoituskapseleita ulkoisilta vaikutuksilta ja hidastaa mahdollisten radioaktiivisten aineiden kulkeutumista erittäin tehokkaasti. Kallioperän ominaisuudet ovat keskeinen osa loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta, mutta toisaalta myös vain yksi moniesteperiaatteen vapautumisesteistä.

Turvallisuusperustelu on laaja kokonaisuus, jolla osoitetaan loppusijoituksen turvallisuus. Se perustuu vuosikymmenten aikana kerättyyn tutkimustietoon, mittauksiin, analyyseihin ja mallinnukseen.

Turvallisuusperustelun keskeinen tehtävä on osoittaa, että käytetty ydinpolttoaine pysyy eristettynä ihmisistä ja elollisesta luonnosta eikä siitä aiheudu hyväksymätöntä haittaa myöskään hyvin pitkällä aikavälillä.

Turvallisuusperustelussa tarkastellaan muun muassa loppusijoituspaikan kallioperää ja pohjavesiolosuhteita, teknisten vapautumisesteiden toimintaa sekä erilaisia mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja jopa miljoonan vuoden aikajänteellä. Arvioissa on otettu huomioon myös hyvin harvinaisia tapahtumia, kuten maanjäristyksiä, tai hyvin pitkän ajan päässä odottavia olosuhteita, kuten jääkausia.

Turvallisuusperustelun avulla arvioidaan sekä loppusijoituslaitoksen turvallisuutta käytön aikana että erityisesti pitkäaikaisturvallisuutta sen jälkeen, kun loppusijoitus on päättynyt ja tilat on suljettu.

Posivan turvallisuusperustelu ja STUKin turvallisuusarvio liittyvät tiiviisti toisiinsa, mutta ne ovat eri asioita.

Turvallisuusperustelu on Posivan laatima laaja tutkimuksiin, mittauksiin, analyyseihin ja mallinnukseen perustuva kokonaisuus, jolla Posiva osoittaa loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden. Se muodostaa keskeisen osan käyttölupahakemuksen turvallisuusaineistosta.

STUKin turvallisuusarvio puolestaan on viranomaisen arvio siitä, täyttävätkö Posivan loppusijoitusratkaisu, turvallisuusperustelu ja muu käyttölupahakemuksen aineisto niille asetetut turvallisuusvaatimukset.

Käytännössä Posiva on siis perustellut ja osoittanut ratkaisunsa turvallisuuden, ja STUK puolestaan on arvioinut säteilyturvallisuusviranomaisena, ovatko nämä perustelut riittäviä ja täyttyvätkö turvallisuusvaatimukset.

Tähän saatiin vastaus 4. elokuuta 2026, kun STUK julkaisi käyttölupahakemusta koskevan turvallisuusarvionsa ja antoi työ- ja elinkeinoministeriölle puoltavan lausunnon käyttölupahakemuksesta.

STUKin myönteinen turvallisuusarvio ei kuitenkaan tarkoita, että turvallisuusperustelu olisi tämän jälkeen valmis lopullisesti. Sitä päivitetään ja tarkennetaan loppusijoituksen myöhemmissä vaiheissa uuden tiedon, käyttökokemusten ja viranomaisvaatimusten mukaisesti vähintään 10 vuoden välein.

Turvallisuusperustelu ei ole kertaluonteinen arvio, vaan sitä ylläpidetään ja päivitetään loppusijoituksen eri vaiheissa viranomaisvaatimusten mukaisesti. Uuden ydinenergialain mukaan turvallisuusperustelu on päivitettävä vähintään 10 vuoden välein.

Määräaikaisen turvallisuusarvion päivittäminen kuuluu normaaliin turvallisuuden jatkuvan arvioinnin prosessiin. Päivityksissä otetaan huomioon esimerkiksi uusin tutkimustieto, loppusijoituspaikalta kertyvä uusi mittaus- ja seurantatieto, käyttökokemukset, teknologian kehitys sekä laitoksen ja loppusijoitustilojen rakentamisen aikana saadut havainnot. Myös turvallisuusanalyysejä ja niitä tukevia malleja tarkennetaan tarvittaessa.

Näin turvallisuusperustelu kehittyy yhdessä hankkeen kanssa ja perustuu aina parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. Viranomainen arvioi turvallisuusperustelua osana loppusijoituslaitoksen luvitusta ja valvontaa.

Käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan voimalaitosten välivarastoista Olkiluodossa sijaitsevaan kapselointilaitokseen tähän tarkoitukseen suunnitelluissa ja hyväksytyissä ajoneuvoissa ja kuljetussäiliöissä. Säiliöt on suunniteltu suojaamaan polttoainetta ja ympäristöä kuljetuksen aikana.

Olkiluodossa käytetty polttoaine siirretään TVO:n välivarastosta vain muutaman kilometrin matka Posivan kapselointilaitokseen erityisessä kuljetussäiliössä. Kapselointilaitoksessa polttoaineniput siirretään kuljetussäiliöstä loppusijoituskapseliin.

Loviisan voimalaitoksen käytetyn polttoaineen kuljetukset Olkiluotoon alkavat myöhemmin. Kuljetustapaa ei ole vielä päätetty, vaan vaihtoehtoina ovat maantie-, rautatie- ja merikuljetus. Yksityiskohtaiset kuljetusjärjestelyt arvioidaan ja hyväksytään erikseen ennen kuljetusten aloittamista.

Kaikki kuljetukset toteutetaan tarkasti suunniteltujen menettelyjen sekä radioaktiivisten aineiden kuljetuksia koskevien turvallisuus- ja turvajärjestelyvaatimusten mukaisesti.

Jäähdytys vähentää sekä polttoaineen lämpö- että säteilytasoa. Riittävän pitkä välivarastointi myös mahdollistaa polttoaineen turvallisen käsittelyn, kapseloinnin ja loppusijoituksen.

On totta, että käytettyä ydinpolttoainetta voidaan teknisesti jälleenkäsitellä eli ”kierrättää”. Siitä voidaan erottaa käyttökelpoisia aineita uudelleenkäyttöä varten, ja joissakin maissa näin tehdäänkin.

Suomessa on kuitenkin valittu suora loppusijoitus. Suomessa ei ole omaa jälleenkäsittelylaitosta, eikä käytettyä polttoainetta edes saa voimassa olevan ydinenergialain mukaan viedä ulkomaille jälleenkäsiteltäväksi. Käytettyä polttoainetta kertyy Suomessa niin vähän, ettei oman jälleenkäsittelylaitoksen rakentaminen ja jälleenkäsittely olisi nykyisillä kustannuksilla taloudellisesti kannattavaa.

On oleellista myös huomata, että jälleenkäsittely ei poistaisi loppusijoituksen tarvetta kokonaan. Sillä voidaan pienentää korkea-aktiivisen jätteen määrää ja ottaa osa materiaalista uudelleen käyttöön, mutta jäljelle jää edelleen korkea-aktiivista jätettä, joka täytyy eristää pitkäaikaisesti.

Avaruuteen lähettämiseen liittyisi merkittäviä turvallisuus- ja teknisiä riskejä. Esimerkiksi kantoraketin mahdollinen epäonnistuminen voisi aiheuttaa vakavia seurauksia. Syvään kallioperään tehtävä loppusijoitus on turvallisempi ja luotettavampi ratkaisu.

Radioaktiivisen jätteen mereen dumppaaminen on kielletty kansainvälisillä sopimuksilla. Lisäksi vaikka vesi suojaa tehokkaasti säteilyltä – ja juuri siksi käytettyä ydinpolttoainetta säilytetään voimalaitoksilla vesialtaissa – pelkkä vesi ei ole pitkäaikainen vapautumiseste.

Loppusijoituksessa tavoitteena on paitsi suojata säteilyltä myös eristää radioaktiiviset aineet ihmisistä ja ympäristöstä erittäin pitkäksi ajaksi. Syvälle vakaaseen kallioperään rakennettu loppusijoitus tarjoaa hallitun moniestejärjestelmän, jossa kapseli, bentoniitti ja kallioperä täydentävät toistensa suojaavaa vaikutusta.

Loppusijoitusjärjestelmä on suunniteltu siten, että polttoaineen palautettavuus on huomioitu, mikäli maailmantilanne jotenkin muuttuisi. Tämäkin on ollut osa Posivan alkuperäisiä turvallisuusperiaatteita ja viranomaisten arviointia.

Posivan loppusijoituslaitos on suunniteltu noin 6 500 uraanitonnille käytettyä ydinpolttoainetta. Posivan suunnitteluaineistoissa tämän on arvioitu vastaavan noin 3 300 loppusijoituskapselia.

Tarkka lopullinen kapselimäärä riippuu kuitenkin siitä, kuinka paljon käytettyä polttoainetta laitosten käyttöaikana syntyy ja miten polttoaine-elementit voidaan sijoittaa kapseleihin. Loppusijoitustunneleita rakennetaan vaiheittain tarpeen mukaan.

Ei.

Loppusijoituskapseli ei sisällä räjähdysaineita, eikä loppusijoitusolosuhteissa synny olosuhteita, jotka voisivat aiheuttaa räjähdyksen.

Ei. Siinä ei ole mitään syttyvää.

Käytetty ydinpolttoaine on suljettu tiiviiseen loppusijoituskapseliin, eikä loppusijoitusympäristössä ole palamiseen tarvittavia olosuhteita.

Kuten kaikella rakentamisella ja teollisella toiminnalla, myös loppusijoituksella on ympäristövaikutuksia. Niitä syntyy esimerkiksi maanalaisten tilojen rakentamisesta ja louhinnasta, ja vaikutuksia pyritään ehkäisemään ja vähentämään koko toiminnan ajan.

Erityisen tarkasti arvioidaan mahdollisia säteilyvaikutuksia ihmisille ja ympäristölle. Käytetty polttoaine eristetään useiden vapautumisesteiden avulla syvälle kallioperään, ja turvallisuutta arvioidaan myös erittäin pitkällä aikavälillä.

Olkiluodon ympäristöä on tutkittu jo 1970-luvulta lähtien. Alueella seurataan muun muassa säteilyä ja vesistövaikutuksia, ja ympäristön tilaa seurataan myös loppusijoituksen aikana laitoksen sulkemiseen asti.

Posiva seuraa ympäristön tilaa jatkuvasti viranomaisten hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Seuranta kattaa muun muassa pohjaveden, pinta- ja meriveden, luonnon, säteilyn sekä muut ympäristötekijät. Tulosten avulla varmistetaan, että toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset.

Loppusijoituksen aloittaminen ei tarkoita mitään merkittävää muutosta nykytilaan. Olkiluodossa ympäristön tilaa on seurattu systemaattisesti jo 1970-luvulta lähtien, jolloin Olkiluodossa aloitettiin ydinsähkön tuottaminen.

Loppusijoitusratkaisu on suunniteltu estämään radioaktiivisten aineiden pääsy pohjaveteen. Pohjaveden käyttäytyminen onkin yksi turvallisuusarvioiden keskeisistä lähtökohdista.

Pohjaveden käyttäytymistä sekä Olkiluodon ja sen lähiympäristön ekosysteemejä on tutkittu vuosikymmeniä osana pitkäaikaisturvallisuuden arviointia, ja niitä seurataan myös laitoksen käytön aikana.

Turvallisuusarvioiden perusteella loppusijoituksesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia luonnon eliöstölle.

Vaikutuksia ympäristöön seurataan säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa luonnon tilan säilyminen myös toiminnan aikana.

Loppusijoituslaitoksen normaalista käytöstä ympäristölle tai lähialueen ihmisille aiheutuva säteilyaltistus on merkityksetön. Laitos suunnitellaan ja sitä käytetään siten, että radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön jäävät lähes olemattomiksi ja niistä aiheutuvat säteilyannokset selvästi viranomaisrajojen alapuolelle.

Ydinjätteen käsittelyn ja varastoinnin normaalikäytöstä väestön yksilölle aiheutuvan vuotuisen säteilyannoksen rajoitus on 0,01 millisievertiä. Vertailun vuoksi suomalainen saa kaikista muista säteilylähteistä keskimäärin noin 5,9 millisievertin annoksen vuodessa.

On kuitenkin hyvä huomata, että 0,01 mSv on rajoitus, ei arvio siitä, kuinka suuri Posivan laitoksen todellinen annos olisi. Laitoksen suunnittelun lähtökohtana on, että altistus pidetään niin pienenä kuin käytännössä on mahdollista.

Laitoksen toimintaa ja ympäristön säteilytilannetta myös seurataan koko käytön ajan. Olkiluodossa ympäristön tilaa ja säteilyä on tutkittu jo vuosikymmenten ajan, joten alueen luonnollinen lähtötilanne tunnetaan hyvin ja mahdollisia muutoksia voidaan seurata. STUK puolestaan valvoo Posivan toimintaa ja laitoksen säteilyturvallisuutta myös käyttöluvan myöntämisen jälkeen koko laitoksen käytön ajan.

Loppusijoituksen kustannuksista vastaavat käytetyn ydinpolttoaineen tuottajat eli Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy.

Suomessa varautuminen loppusijoitukseen on lakisääteistä. Ydinvoimayhtiöt vastaavat ydinjätehuollon kustannuksista, ja tuleviin kustannuksiin varaudutaan ydinjätehuoltorahaston kautta. Rahaston hallinnosta vastaa Suomen valtio.

Posivan koko elinkaaren toiminnan rahoittavat sataprosenttisesti sen omistajayritykset eli TVO ja Fortum, eivät veronmaksajat.

Ei. Lähtökohtana on, että nykyinen sukupolvi vastaa omasta käytetystä ydinpolttoaineestaan.

Suomen ydinjätehuollon rahoitusjärjestelmä on rakennettu tämän periaatteen mukaisesti, jotta tarvittavat varat on kerätty ydinpolttoaineen tuottajilta eli Teollisuuden Voimalta ja Fortumilta jo ydinvoimalaitosten toiminnan aikana.

Koko ydinjätehuollon ja loppusijoituksen elinkaari on noin kuuden miljardin euron kokonaisuus. Tähän summaan sisältyvät vuosikymmenten tutkimus- ja kehitystyö, laitosten rakentaminen, pitkä toimintavaihe sekä lopulta laitoksen sulkeminen.

Posivan toiminnan rahoittavat sen omistajayritykset eli TVO ja Fortum, jotka ovat varautuneet tuleviin kustannuksiin valtion ydinjätehuoltorahaston kautta.

Toimiva käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus edellyttää luottamusta ja toimivaa vuoropuhelua luvanhaltijan ja kunnan välillä. Posivan hankkeen aikana on järjestetty kuulemisia, yleisötilaisuuksia ja muita tilaisuuksia, joissa asukkaat, päättäjät ja muut sidosryhmät ovat voineet saada tietoa, esittää kysymyksiä ja tuoda esiin näkemyksiään.

Tavoitteena on ollut tarjota tietoa avoimesti, kuulla erilaisia näkemyksiä ja käsitellä myös huolia ja kriittisiä kysymyksiä. Paikallisten osallistuminen on siten ollut sekä jatkuvaa vuorovaikutusta että osa hankkeen lakisääteistä päätöksentekoa.
Paikallisten asukkaiden ja kuntien osallistuminen on ollut tärkeä osa loppusijoitushanketta jo sijoituspaikan valinnasta lähtien. Loppusijoituspaikan valintaa edelsi vuosina 1997–1999 laaja ympäristövaikutusten arviointi eli YVA, jossa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Eurajokea, Loviisaa, Kuhmoa ja Äänekoskea. Menettelyyn liittyi runsaasti paikallista vuorovaikutusta, ja asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta hankkeesta ja sen vaikutuksista.

Paikallisten vaikutusmahdollisuus ei kuitenkaan rajoittunut kuulemiseen. Ydinenergialainsäädännön mukaan valtioneuvosto saattoi edetä myönteiseen periaatepäätökseen vain, jos sijaintikunta puolsi hanketta. Käytännössä kunnalla oli siis mahdollisuus estää loppusijoituslaitoksen sijoittaminen alueelleen. Eurajoen kunnanvaltuusto puolsi Olkiluodon valintaa loppusijoituspaikaksi vuonna 2000 äänin 20–7.

Kun kaikki Posivan omistajien ydinvoimalaitosyksiköissä syntynyt käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu, maanalaiset tunnelit täytetään ja suljetaan suunnitelmien mukaisesti.

Loppusijoitus perustuu tämän jälkeen passiiviseen turvallisuuteen, eikä se edellytä jatkuvaa ylläpitoa tai valvontaa turvallisena pysyäkseen.

Suomessa on kehitetty käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisua pitkäjänteisesti yli 40 vuoden ajan. Eteneminen on perustunut johdonmukaiseen lainsäädäntöön ja päätöksentekoon, pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehitystyöhön, selkeään vastuunjakoon sekä riippumattomaan viranomaisvalvontaan.

Olennaista on ollut se, että teknologiaa, lainsäädäntöä, turvallisuusvaatimuksia ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä on kehitetty rinnakkain. Ydinvoimayhtiöillä on ollut selkeä vastuu käytetystä polttoaineesta ja sen loppusijoituksen kustannuksista, viranomaiset ovat valvoneet hanketta riippumattomasti ja paikalliset kunnat, asukkaat sekä muut sidosryhmät ovat olleet mukana prosessissa jo varhaisesta vaiheesta lähtien.

Suomessa on myös pystytty pitämään kiinni pitkän aikavälin tavoitteesta yli hallituskausien ja sukupolvien. Kyse ei siis ole siitä, että Suomessa olisi yksin hallussa jokin teknologia, jota muualla ei tunneta, vaan siitä, että ratkaisua on viety määrätietoisesti eteenpäin askel kerrallaan ja jokainen vaihe on pitänyt osoittaa turvalliseksi ennen seuraavaan siirtymistä.

Posivan ONKALO on maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen teollisen mittakaavan loppusijoituslaitos. Koska monet muut maat kehittävät omia loppusijoitusratkaisujaan, Posivan uraauurtavat kokemukset ja tutkimustulokset kiinnostavat laajasti kansainvälisesti.

Kyllä.

Posivassa vierailee vuosittain tutkijoita, viranomaisia, päättäjiä, opiskelijoita ja median edustajia eri puolilta maailmaa tutustumassa loppusijoitusratkaisuun ja ONKALOon.

Loppusijoituksen perusperiaatteet, kuten moniesteperiaate, ovat sovellettavissa myös muualla maailmassa.

Jokaisen maan on kuitenkin suunniteltava oma ratkaisunsa oman geologiansa, lainsäädäntönsä ja ydinjätehuoltonsa lähtökohdista.

Ei. Posivan tehtävänä on huolehtia sen omistajien, TVO:n ja Fortumin, Suomessa syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Ulkomaisen käytetyn ydinpolttoaineen tuonti Suomeen loppusijoitettavaksi on laissa kielletty.

Suomessa kehitettyä osaamista voidaan sen sijaan hyödyntää muualla maailmassa. Vuonna 2016 perustettu Posiva Solutions tarjoaa kansainvälisesti asiantuntijapalveluita, jotka perustuvat Posivan loppusijoitushankkeessa kertyneeseen osaamiseen. Osaamista voidaan siis viedä maailmalle, mutta käytettyä ydinpolttoainetta ei tuoda Suomeen loppusijoitettavaksi.

Turvallinen loppusijoitus täydentää ydinenergian koko elinkaaren vastuullista hallintaa: vastuu ei pääty sähköntuotantoon, vaan se ulottuu myös käytetystä polttoaineesta huolehtimiseen. Suomen edelläkävijyys loppusijoituksessa on merkittävä koko ydinalalle.

Loppusijoitusratkaisulla on merkitystä myös ydinvoiman investointien kannalta. EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmässä eli EU-taksonomiassa investoinnit voidaan luokitella ympäristön kannalta kestäviksi tiukoin ehdoin. Nämä ehdot koskevat myös käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista huoltoa. Unionin jäsenvaltiolla tulee muun muassa olla yksityiskohtainen suunnitelma korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen saamiseksi käyttöön viimeistään vuonna 2050. Ydinvoiman sisältyminen EU-taksonomiaan parantaa ja monipuolistaa investointien rahoituksen saatavuutta.

Posivan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että omistajiensa käytetty ydinpolttoaine voidaan loppusijoittaa turvallisesti nyt ja tulevaisuudessa.

Kaikkea Posivan toimintaa ohjaavat turvallisuus, vastuullisuus, tutkimukseen perustuva päätöksenteko ja jatkuva kehittäminen.

Posiva Oy varsinainen loppusijoitustoiminta ei ole normaalia markkinaehtoista liiketoimintaa, jossa etsittäisiin mahdollisimman paljon asiakkaita. Posivan tehtävä on toteuttaa omistajiensa TVO:n ja Fortumin lakisääteinen ydinjätehuoltovastuu, ja omistajat rahoittavat sen toiminnan.

Sen sijaan yli 40 vuoden aikana syntyneestä suomalaisesta osaamisesta on tullut myös kaupallisesti arvokasta. Posivan tytäryhtiö Posiva Solutions myy loppusijoitukseen liittyvää asiantuntemusta ja konsultointia muiden maiden ydinjätehuolto-organisaatioille. Yhtiöllä on jo noin 60 asiakasta 19 eri valtiossa.