Pitkäaikaisturvallisuus

Kansainvälisen määritelmän mukaan turvallisuusperustelulla tarkoitetaan kaikkea sitä teknistieteellistä aineistoa, analyysejä, havaintoja, kokeita, testejä ja muita todisteita, joilla perustellaan loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuudesta tehtyjen arvioiden luotettavuus. Posivassa tämä tarkoittaa yli neljä vuosikymmentä tutkitun ja testatun geologisen loppusijoitusratkaisun toimivuuden osoittamista Olkiluodon kallioperäolosuhteissa sekä ympäristöön aiheutuvien säteilyannosten aiheutumisen osoittamista yhden tai useamman teknisen päästöesteen pettäessä ja radioaktiivisten aineiden vapautuessa loppusijoitustiloista elinympäristöön.

Geologisen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden suunnitteluperusteina käytetään ydin- ja säteilyturvallisuuskriteerien lisäksi arvioita erilaisista luonnossa tapahtuvista muutoksista. Turvallisuusperustelussa on esimerkiksi analysoitu, miten loppusijoitusratkaisu kestää maanjäristykset, tulevaisuuden jääkaudet aina miljoonaan vuoteen asti sekä mannerjään aiheuttaman rasituksen.

Turvallisuusperustelussa käsitellään myös loppusijoitusratkaisun käyttäytymiseen sekä erilaisten mahdollisten tapahtumien ja kehityskulkujen arviointiin liittyviä epävarmuuksia. Riskejä arvioitaessa otetaan huomioon tapahtumien todennäköisyys.

Loppusijoitustilojen rakentaminen 1 800 miljoonaa vuotta vanhaan kallioperään vaatii turvallisuuskriittisten toimintojen hallintaa, jotta kallioperän eheät vyöhykkeet säilyvät loppusijoitukseen sopivana. Posivan on myös varmistuttava siitä, että loppusijoituksen päätyttyä kallioperän olosuhteet pysyvät suotuisina ja palautuvat luonnontilaan.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuutta arvioidaan loppusijoituslaitoksen käyttötoiminnan aikana ja sen jälkeen. Pitkäaikaisturvallisuuden tarkastelujakso on jaettu eri ajanjaksoille, käytön aikaisesta noin 100 vuodesta, seuraavien tuhansien tai satojentuhansien vuosien ajanjaksolle aina miljoonaan vuoteen saakka.

Vaikka kaikkia mahdollisia tapahtumakulkuja ei pystytä koskaan kattavasti tarkastelemaan ja arvioimaan, voidaan turvallisuusperustelun avulla osoittaa, että konservatiivisestikin arvioituna käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta ei aiheudu haittaa ihmisille eikä ympäristölle.

Pitkäaikaisturvallisuuden lähtökohtana moniesteperiaate

Pitkäaikaisturvallisuuden lähtökohtana on

Radioaktiiviset aineet ovat useiden toisiaan tukevien, mutta toisistaan mahdollisimman riippumattomien vapautumisesteiden niin sanottujen suojamuurien sisällä siten, että yhden vapautumisesteen pettäminen ei vaaranna eristyksen toimivuutta.

Loppusijoitusratkaisussa käytetty polttoaine pakataan vesitiiviisiin, kestäviin kuparikapseleihin. Kapselit sijoitetaan noin 430 metrin syvyydelle kallioon, jossa ne ovat erillään ihmisistä ja jossa ne säilyvät ilman huolenpitoa tiiviinä niin kauan kuin niiden sisällöstä voisi olla olennaista haittaa elolliselle luonnolle.

Pitkäaikaisturvallisuuden pääpiirteet STUKin ohjeessa

Pitkäaikaisturvallisuuden pääpiirteet on esitetty yksityiskohtaisesti Säteilyturvakeskuksen ohjeessa YVL D.5 Ydinjätteiden loppusijoitusAvautuu uuteen välilehteen, jossa linjataan, että pitkäaikaisturvallisuuden kannalta haitallisten aineiden kulkeutuminen loppusijoitustiloihin on rajoitettava niin vähäiseksi kuin käytännössä mahdollista, ja niiden pitoisuuksia loppusijoitustiloissa on seurattava.

Ennustettavissa olevalla ajanjaksolla loppusijoituksesta eniten altistuvalle ihmiselle aiheutuvan vuotuisen säteilyannoksen ylärajaksi on asetettu 0,1 millisievertiä (mSv), kun suomalaisten keskimääräinen efektiivinen säteilyannos on 5,9 millisievertiä (mSv).