Poralaite pääsi tositoimiin – varsinaisten loppusijoitusreikien poraus käynnistyi ONKALOn® uumenissa

Varsinaisen porauspäivän starttia vauhditti se, että porauksen aloitusvalmiustarkastukset oli tehty jo ennen kesälomakautta. Tiistain lyhyehkössä aloituspalaverissa käytiin vielä kertaalleen läpi turvallisuusasiat, tekniset speksit sekä porausoperaation tarkemmat suunnitelmat, joten keskiviikkona päästiinkin jo tositoimiin.

- Lopulliset säädöt laitteelle tehtiin aamupäivästä ja alkuiltapäivästä pora pääsikin jo kiven kimppuun, kertaa Posivan Käytön rakennuspäällikkö Kimmo Lehtola.

Treenikausi tukena

Vaikka nyt työn alla oleva loppusijoitusreikä on ensimmäinen aidosti loppusijoitukseen tarkoitettu, kokemusta reikien tekemisestä on haalittu jo tovin. Laitetoimittajan miehistö porasi laitteella ensimmäiset koeloppusijoitusreiät ONKALO®ssa syksyllä 2022, josta oma henkilöstö jatkoi suoraan seuraaviin reikiin laitetoimittajan avustuksella.

Aiempi kokemus näkyi myös keskiviikkoisen työryhmän liikkeissä. Sävelet olivat koko mukana olleelle orkesterille hyvinkin selvät.

- Tässä on harjoiteltu jo muutamien reikien osalta ja varsinaisten loppusijoitusreikien poraamiseen on valmistauduttu jo pitkään. On hienoa, että nyt pääsimme ensimmäistä kertaa tekemään reikää, jonka on tarkoitus todella jäädä osaksi loppusijoitusta. Kyllä tämä on meidän porukallemme odotettu päivä, Lehtola kertoo.

Ensimmäisiä porauksia tehdään tavanomaista isommalla porukalla. Alkuvaiheessa mukana tulevat olemaan kaikki viisi operaattoria sekä vielä erikseen kaksi vuorottelevaa valvojaa.

-Tämä on samalla myös uuden opettelua. Kolmella operaattorillamme on jo aiempaa porauskokemusta, ja kaksi pääsee nyt harjoittelemaan konkarien rinnalla, Lehtola selkeyttää.

Kun toiminta pääsee täyteen vauhtiin, porauksia hoidetaan kolmen hengen voimin.

- On hie­noa, että nyt pää­sim­me en­sim­mäis­tä ker­taa te­ke­mään rei­kää, jon­ka on tar­koi­tus to­del­la jää­dä osak­si lop­pusi­joi­tus­ta, to­te­aa ope­raa­tio­ta lop­pusi­joi­tus­tun­ne­lis­sa seu­ran­nut Käy­tön ra­ken­nus­pääl­lik­kö Kim­mo Leh­to­la.

Kahdeksan metriä alaspäin – millimetrien tarkkuudella

Loppusijoitusreikä on nimensä mukaisesti paikka, johon käytettyä ydinpolttoainetta sisältävä loppusijoituskapseli aikanaan sijoitetaan. Nyt työstettävä reikä porataan pystysuoraan jo aiemmin louhitun loppusijoitustunnelin lattiaan.

Kololla on kosolti kokoa, sillä valmis reikä on 8,4 metriä syvä ja halkaisijaltaan 1,75 metriä. Ja vaikka porattavaa piisaa, työlle on asetettu myös tarkat laadulliset kriteerit. Koko reiän pituudella loppusijoitusreiän keskipiste saa poiketa pystysuorasta keskilinjasta korkeintaan 25 millimetriä.

Nyt porattavien ensimmäisten reikien kohdalla varmistuksia tehdään vielä normaaliakin enemmän. Ainakin kolme ensimmäistä reikää mitataan vielä erikseen heti niiden valmistuttua ennen kuin työ etenee pidemmälle sarjatuotannon kaltaiseen rytmiin.

Suoruuden seuraaminen ei jää pelkkään porauksen jälkeiseen tarkastusmittaukseen, sillä poralaite tarkkailee asemaansa koko ajan jo työn edetessä. Jos suunta alkaa karata, koneen asentoa voidaan korjata porauksen aikana ohjaussylinterien avulla.

Jos sallittu poikkeama kuitenkin ylittyisi, reikää ei kelpuutettaisi loppusijoituskäyttöön.

- Meillä on kuitenkin vahva luotto siihen, että toleransseissa pysytään, Lehtola vakuuttaa.

Tanakka on tekijäkin

Kuten reiän kokoluokasta saattaa aavistella, aivan piskuisimmasta päästä ei sitä toteuttava laitekaan ole. Olkiluotoon neljä vuotta sitten Saksasta saapunut porauslaite tunnetaan DHBM-kirjainyhdisteellä, joka tulee englanninkielisistä sanoista Deposition Hole Boring Machine.

Herrenknecht AG:n valmistama laite on yli yhdeksän metriä pitkä, runsaat kolme metriä leveä ja lähes neljä metriä korkea. Painoa sille on kertynyt kunnioitettavat 78 tonnia.

Eikä tässä vielä edes kaikki. Varsinaisen porauslaitteen rinnalla tarvitaan myös sille sähkön ja voiman syöttävä 22-tonninen energiayksikkö sekä 18,5-tonninen separaattori, joka erottaa porauksen mukana kulkevasta vedestä irronneen kiviaineksen. Isoa koloa jyrsittäessä pois joutuvaa kiviainesta kertyy melkoisia määriä.

Kymmenen tunnin poraussessio

Varsinainen porauslaite oli jo hyvissä ajoin asemoitu tarkasti tulevan reiän kohdalle, ja tuettu tukevasti niin lattiasta kuin katostakin.

Aivan hetkessä tämän kokoluokan reikä ei peruskallioon synny. Lehtolan mukaan kahdeksanmetrisen reiän poraamiseen kuluu ONKALOssa noin kymmenen tuntia tehokasta porausaikaa.

-Mitä kovempi kivi, sitä hitaammin poraaminen käy, mutta tuo kymmenen tuntia on aika hyvä nyrkkisääntö meidän olosuhteissamme, Lehtola sanoo.

Kokonaisajasta leijonanosa kuluu tosin aivan muuhun kuin itse poraamiseen. Koneen valmistelu ja asemointi sen purkaminen ja ylipäätään siirrot vaativat aikansa. Lisäksi aikaa menee aina myös valmiin reiän puhdistukseen ja kuivaamiseen.

- Kun työ aikanaan asettuu normaaliin tuotantorytmiinsä, tavoitteena on noin kaksi valmista loppusijoitusreikää työviikossa, hän arvioi.

Täs­sä ku­vas­sa teh­dään his­to­ri­aa. Vaik­ka po­raus­ta on har­joi­tel­tu jo useam­paan ot­tee­seen, nyt teh­tä­vä rei­kä on en­sim­mäi­nen, jo­hon käy­tet­tyä ydin­polt­toai­net­ta si­säl­tä­vä lop­pusi­joi­tus­kap­se­li voi­daan ai­ka­naan to­del­la si­joit­taa.

Treeneistä tositoimiin

Nyt työn alle otettuun ensimmäiseen, noin 330 metriä pitkään loppusijoitustunneliin porataan kaikkiaan kolmisenkymmentä loppusijoitusreikää. Aivan suoraan liukuhihnatuotantoon niiden valmistuksen suhteen ei kuitenkaan loikata.

Kuten todettua, näiden ensimmäisten reikien poraamisen jälkeen niiden geometria ja laatu ja varmistetaan niin, että valmiit reiät täyttävät niille asetetut vaatimukset. Vasta tämän jälkeen voidaan todeta, syntyikö Olkiluodon kallioperään ensimmäinen varsinaiseen loppusijoitukseen hyväksytty loppusijoitusreikä. Tämän suhteen ollaan ensi viikolla viisaampia.

Teksti: Ville Kulmala
Kuvat: Tapani Karjanlahti