Koekäyttö – lähtölaskenta loppusijoituksen aloittamiseen
Koekäytössä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen toiminta testataan kokonaisuudessaan. Oikean käytetyn ydinpolttoaineen sijasta, koekäytössä käytetään ei-radioaktiivisia harjoituselementtejä. Koekäytössä osoitetaan koko loppusijoitusprosessin toimivuus ja henkilöstön valmius teolliseen loppusijoitustoimintaan. Koekäyttö alkoi 30. elokuuta 2024. Se kestää useita kuukausia.
Koekäyttö voidaan jakaa kahteen osaan:
Maanpäällä sijaitsevan kapselointilaitoksen koekäyttöön ja maan alla peruskallion uumenissa sijaitsevan loppusijoituslaitoksen koekäyttöön.
Kapselointilaitoksen koekäyttö koostuu useammasta osasta. Nämä ovat:
- Polttoaineen saapuminen kapselointilaitokselle
Käytetty polttoaine siirretään loppusijoituslaitokselle TVO:n käytetyn polttoaineen välivarastosta, joka tunnetaan myös lyhenteellä KPA-varasto. Kuljetuksessa käytetään erikoisvalmisteista siirtosäiliötä. Siirrettävä matka on varsin lyhyt, sillä myös KPA-varasto sijaitsee Olkiluodossa. - Kapselin kokoaminen ja siirtäminen kapselointikammioon
Tyhjä kapseli kootaan ja siirretään kapselointikammioon. Kapseli muodostuu valurautaisesta sisäosasta sekä kuparisesta ulkokuoresta. Kokoamisvaiheessa ne yhdistetään. Valmis kapseli siirretään kapselointikammioon tarkastuksen jälkeen. Tässä siirrossa käytetään automatisoitua kapselin siirtovaunua. - Polttoaineen sijoittaminen kapseliin
Käytetyn polttoaineen lataaminen kapseliin tapahtuu polttoaineen käsittelykammiossa. Tyhjä kapseli saapuu käsittelykammioon sen alapuolella kulkevaa siirtokäytävää pitkin. Kapselin täyttäminen tapahtuu täysin kauko-ohjatusti ja tukevasti säteilysuojatuissa tiloissa. Kammion betoniseinien paksuus on jopa 1,3 metriä. Polttoaine-elementtejä ei missään vaiheessa pureta, vaan ne sijoitetaan kapseliin sellaisinaan. Kun kaikki polttoaineniput on saatu kuivattu kuivausasemassa ja siirretty kapseliin, se täytetään argon-kaasulla ja suljetaan vielä tiiviisti kapselin sisemmällä teräskannella. - Kapselin kannen kiinnihitsaus ja koneistus
Kapselin päällimmäiseksi osaksi jäävä kuparikansi asennetaan siihen hitsauskammiossa. Tämä toteutetaan kitkatappihitsauksella. Sen avulla kuparikanteen muodostetaan liitossauma niin, että sauman eheys vastaa kapselin vaipan eheyttä. Hitsaussauman tiiveys varmistetaan visuaalisen tarkastuksen lisäksi vielä pyörrevirta- ja ultraäänitarkastuksilla. Tämän jälkeen kapselin pinnat koneistetaan sileäksi koneistusasemassa. Myös hitsaus ja koneistus toteutetaan täysin kauko-ohjatusti. - Kapselin kuljetus varaston kautta kapselihissiin
Koneistuksen jälkeen kapseli kuljetetaan ensin kapselointilaitokseessa sijaitsevaan ja siis edelleen maanpäälliseen kapselivarastoon ja sieltä myöhemmin vielä kapselihissiin.
Myös Loppusijoittaminen peruskallioon koostuu useammasta vaiheesta. Nämä ovat:
- Kapselin siirtäminen alas ONKALOon
Kapselointilaitos on kytketty maanalaiseen loppusijoituslaitokseen kapselihissillä, jolla kapselit kuljetetaan alas loppusijoitustasolle. Matka on pitkä, sillä vastaanottoasema sijaitsee 430 metrin syvyydessä. Nopeus ei päätä huimaa, sillä kapselihissi kulkee 0,4 metriä minuutissa. Kapselin hissimatka kestääkin noin 50 minuuttia. - Kapselin siirtäminen loppusijoitustunneliin
Maanalaiselta vastaanottoasemalta loppusijoitusvalmis kapseli siirretään siirto- ja asennusajoneuvolla loppusijoitustunneliin. Maanalaiset ajoneuvotkin toimivat täysin kauko-ohjatusti. - Loppusijotusreiän savitäyttö
Kahdeksan metriä syvä ja halkaisijaltaan 1,75 metrisen loppusijoitusreiän pohja ja sen sivut täytetään bentoniittisavella. Tämän työvaiheen toteuttaa puskurinasennusjärjestelmälaitteella, joka on sekin uniikki ja varta vasten tätä tehtävää varten suunniteltu ja rakennettu. - Kapselin sijoittaminen loppusijoitusreikään
Loppusijoitusvalmis kapseli asennetaan reikään kapselin siirto- ja asennusajoneuvolla. Kun kapseli on saatu paikalleen, myös reiän yläosa täytetään bentoniittisavella ja tasataan. - Tunnelin täyttäminen
Kun koekäyttötunnelin reiät on saatu täytettyä, koko tunneli täytetään bentoniittisavella. Tämä työ tehdään täytön asennusjärjestelmälaitteella. Tunnelin suu suljetaan vielä betonitulpalla.
Usein kysytyt kysymykset Posivan laitosten koekäytöstä
Mitä tarkoittaa loppusijoituslaitoksen koekäyttö?
Koekäytössä loppusijoituslaitoksen toiminta testataan kokonaisuudessaan. Laitoksessa on monia uniikkeja, vuosikymmenten tutkimustyön tuloksena syntyneitä laitteita ja järjestelmiä, joita käytetään nyt ensimmäistä kertaa yhdessä. Koekäytössä osoitetaan koko loppusijoitusprosessin toimivuus ja henkilöstön valmius teolliseen ja turvalliseen loppusijoitustoimintaan. Oikean käytetyn ydinpolttoaineen sijasta koekäytössä käytetään ei-radioaktiivisia harjoituselementtejä.
Miten merkittävästä asiasta koekäytössä on kyse?
Posiva koekäyttää käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta ensimmäisenä maailmassa. Pioneerityö on erittäin merkittävää, sillä loppusijoitus on ollut avoin kysymys kestävän ydinenergian käytössä. Huomio kohdistuu meihin nyt maailman joka kolkalta, niin ydinjäte- ja ydinvoima-alalta kuin näitä valvovilta viranomaisiltakin.
Miksi ette kerro tarkemmin koekäytön aikatauluista?
Koska teemme asioita ensimmäistä kertaa emmekä halua tinkiä. Koekäytössä on paljon eri vaiheita, jotka vaikuttavat toisiin, joten emme edes tiedä kaikkia aikatauluja tarkasti etukäteen. Tiedotamme kuitenkin koekäytön etenemisestä säännöllisesti.
Posiva Solutions on tiettävästi myynyt pääsylippuja koekäyttöön maailman eri ydinjäteorganisaatioille. Pitääkö tämä paikkansa?
Kyllä pitää. Posivan koekäyttö kiinnostaa valtavasti maailman eri ydinjäteorganisaatioita. ”Maksamalla lipun” mukaan lähtijä ostaa tietysti sopimuksestaan riippuen paljon tietotaitoa.
Sisältyykö koekäyttöön ydinturvallisuutta mahdollisesti vaarantavia osioita?
Koekäytössä ei käytetä radioaktiivista käytettyä polttoainetta vaan ei-radioaktiivisia koe-elementtejä. Itse koekäytöllä harjoitellaan juuri oikeaa turvallista käyttöä ennen varsinaisen toiminnan käynnistymistä. Koekäytössä haetaan juuri sitä, että oikeassa käytössä kaikki toimisi kuten pitää.