Posivalla kesä kuluu kivien ympäröimänä!

Laitoksen sisältä metsään - kaksi eri maailmaa

23-vuotias Milja Parkkila työskentelee Posivalla jo kolmatta kesää kenttätoiminnassa. Tyypillisen työpäivänsä aikana Parkkila kerää aamupäivät ONKALOssa vesinäytteitä ja kiertää pohjaveden monitorointiin liittyviä mittauspisteitä. Iltapäivät puolestaan kuluvat moniviikkoisissa sykleissä kiertävien tehtävien parissa.

Kolmantena vuonna työ tuntuu jo rutiininomaiselta, Parkkila toteaa pohtiessaan päiviensä kulkua.

- Vaikka työnimike on pysynyt samana vuodesta toiseen, tänä kesänä uusia tuulia on tuonut kairareikien sulkemiseen liittyvä projekti, sekä esimerkiksi tulppalaitteistojen asennukset.

Minua otetaan paljon mukaan erilaisiin tehtäviin, ja jokainen kesä on tuonut jotain uutta, Parkkila kertoo mielissään.

- Esihenkilöni tukee uuden oppimista ja työn monipuolisuutta.

Ennen harjoittelukesiä Olkiluoto oli tullut Parkkilalle tutuksi jo RTK:lla vuosihuolloissa. Valvottukaan alue ei siis ole Parkkilalle vieras.

Monipuolinen työympäristö kiehtoo

Parkkila opiskelee neljättä vuotta ympäristötiedettä Kuopiossa, Itä-Suomen yliopistossa. Opinnoistaan hän on saanut kattavan teoreettisen ymmärryksen, joka tukee työtehtäviä Posivalla.

Työ tukee ympäristötieteen opintojani hyvin ja on opettavaista, sillä tehtävät ovat monipuolisia ja olen päässyt oppimaan erilaisia mittaustekniikoita esimerkiksi ONKALOssa suoritettavissa kaasu- ja vesinäytteenotoissa, kertoo Parkkila.
Parkkila on kiinnostunut kokonaisvaltaisesti ympäristöalan tehtävissä, ja Posivalla hän on viihtynyt hyvin.
Yksittäinen unelmien urapolku ei kuitenkaan ole vielä selvä.

-Elämä näyttää sitten joskus, mikä se oikea tie on, naurahtaa Parkkila.

Kesä kairasydämillä

Tuukka Mäkiranta, 38, toimii Posivalla ensimmäistä kesää geologiharjoittelijana loppusijoituspaikan soveltuvuudessa ja mallinnuksessa. Aiemmin Mäkiranta on työskennellyt alansa tehtävissä maanalaisessa kultakaivoksessa, malminetsinnässä ja tutkimusavustajana sekä Helsingin että Turun yliopistoissa. Mäkiranta aloitti kesänsä kairasydänhallilta, sillä hänen päätehtävänsä harjoittelun aikana on kairasydännäytteiden geologinen raportointi ja Olkiluodon kivilajien 3D-mallinnus kairausaineistoa hyödyntäen. Mallinnustyössä hän tarkastelee aiemmin tehtyjen mallien oikeellisuutta sekä tuo niitä uuteen ohjelmistoon.

Työtehtävän kanssa on käynyt säkä, Mäkiranta toteaa. Hän pääsee tehtävässään hyödyntämään omaa asiantuntijuuttaan ja mielenkiintoaan alaa kohtaan. Lisäksi Mäkiranta on päässyt syventämään osaamistaan tutustumalla Olkiluodon kallioperälle ominaiseen luokittelujärjestelmään, joka on poikkeavan ympäristönsä ansiosta erityinen.

Takanaan Mäkirannalla on lopputyövaiheen opinnot kallioperägeologiasta Turun yliopistosta. Lisäksi Mäkiranta on käynyt myös metsätalousinsinöörin opintoja, vaikka hän ei alalla olekaan työskennellyt.

- Luonnontieteet ja luonto ovat kiinnostaneet aina, kertoo Mäkiranta.

- Kun vastaan tuli geologia, tajusin välittömästi, että sitä haluan lähteä opiskelemaan.

Vaikka innon roihahtaessa Mäkirannalla ei ollut alasta kokonaishahmotusta, opintojen edettyä erityiset mielenkiinnonkohteet selkenivät.

- Erityisesti kallioperän rakennegeologia ja metamorfinen petrologia kiinnostavat, Mäkiranta listaa.

Saarella luotetaan harjoittelijoihin

Mäkiranta muistelee kuulleensa Posivasta ja Olkiluodosta paljon hyvää, mikä vaikutti haluun hakea saarelle kesäharjoitteluun. Opintojen aikana Posiva on ollut esillä esimerkiksi tutkittavien harjoitusnäytteiden muodossa. Harjoittelu on vastannut Mäkirannan odotuksia.

- Odotin paljon ja koitin himmailla toiveideni suhteen, naureskelee Mäkiranta.

Heti ensimmäisestä päivästä alkaen Mäkirannan olo saarella on ollut tervetullut. Hän muistelee lämmöllä, miten avoimesti harjoittelijoihin suhtauduttiin ja kaikki otettiin innolla vastaan. Mäkiranta kehuu etenkin hyvin toteutettua ja panostettua perehdytystä.

- Täällä luotetaan harjoittelijoiden osaamiseen ja ammattitaitoon. Ei ole kädestä kiinnipitämisen meininkiä, mutta ei myöskään ole ongelma mennä kysymään apua keneltäkään, Mäkiranta pohdiskelee tyytyväisenä.

Tulevaisuudessa Mäkiranta voisi nähdä itsensä luomassa uraa Olkiluodossa.

- Haluaisin tehdä jotain yhteiskunnallisesti merkittävää esimerkiksi infran tai tutkimuksen parissa, hän mietiskelee.

- Nimenomaan tutkimuspuolella olisi varmasti paljon mielenkiintoisia hommia.

Lounashetket yhdistävät

Sekä Parkkila että Mäkiranta korostavat Posivan yhteisöllisyyttä harjoittelukesän parhaita puolia listatessaan.

- Enhän täällä kolmatta kesää olisi, jos yhteisö ei olisi näin mukava! kertoo Parkkila.

- Vaikka työtehtäväni on muista Posivalaisista irtonainen, hyvä yhteishenki välittyy, hän jatkaa.

Posivan harjoittelijoiden yhteishenki ei jää vain työpäivän aikaisiin kahvittelu- ja lounastuokioihin, vaan he viettävät yhdessä aikaa myös vapaa-ajalla muun muassa meloen ja lentopalloa pelaillen.

- Posivalla työskentely sopii monenlaiselle ihmiselle; täällä saa olla oma itsensä, Mäkiranta toteaa.

Teksti: Jessi-Julia Salonen ja Venla Lehto
Kuvat: Tapani Karjanlahti