Posivan Kapselointilaitoksen rakennus valmis ydinteknisille asennuksille

Posiva Oy ja Skanska Talonrakennus Oy allekirjoittivat käytetyn ydinpolttoaineen kapselointilaitoksen rakentamisurakan sopimuksen kesäkuussa 2019. Rakennus valmistui näin kolmessa vuodessa.

Kapselointilaitos on osa Posivan loppusijoituslaitoksen kokonaisuutta. Se on kooltaan noin 11 500 kerrosneliömetriä, ja siinä on teräsbetonirakenteita noin 17 500 kuutiometriä. Sen tilavuus on noin 70 000 kuutiometriä.

Kapselointilaitoksessa käytetyt polttoaine-elementit siirretään kupari-valurauta -kapseleihin. Rakentamisvaiheen jälkeen toteutetaan kapselointilaitoksen prosessijärjestelmien asennus ja käyttöönotto.

Kul­je­tus­säi­liön vas­taan­ot­to­hal­lin nos­tu­ril­le on jo teh­ty käyt­töön­ot­to. Nos­tu­rin tur­va­luo­ki­tus on TL-3.

Rakentamista on tehty pitkälti paikallisin voimin. Skanska Talonrakennus Oy:n Satakunnan yksikön ja sen alihankkijoiden lisäksi ovat taloteknisiä töitä olleet toteuttamassa Posivan urakoitsijoina Ilmastointi Salminen Oy sekä Vesi-Vasa Oy. Rakennustekninen suunnittelija on ollut Sweco Oy, sähkösuunnittelija AFRY Finland Oy ja LVI-suunnittelija Elomatic Oy.

Paljon ainutlaatuista teknologiaa

Kapselointilaitoksessa on paljon ainutlaatuista teknologiaa. Varsinkin ydinteknisten asennusten myötä laitokseen tulee vielä runsaasti laitteita ja teknologiaa, jota ei ole käytössä missään muualla maailmassa.

Tilavuudeltaan Turunlinnaa suurempaan Kapselointilaitokseen mahtuu valtava määrä erilaisia huonetiloja. Vanhempi projektipäällikkö Tommi Virtanen kertoo laitosta esitellessään ylpeänä mitä missäkin täysin uniikin rakennuksen tilassa tapahtuu.

Ma­te­ri­aa­li­luu­kun kaut­ta voi­daan an­taa kä­sit­te­ly­kam­mioon ma­ni­pu­laat­to­ril­le esi­mer­kik­si työ­ka­lu­ja. Tom­mi Vir­ta­nen esit­te­lee.

Kä­sit­te­ly­kam­mion kat­toon on jo asen­net­tu ma­ni­pu­laat­to­ri. Se on kak­si jät­ti­mäis­tä kät­tä omis­ta­va ro­bot­ti, jota voi­daan oh­ja­ta vie­reis­tä val­vo­mos­ta. Sil­le voi­daan an­taa eri­lai­sia työ­ka­lu­ja kä­sit­te­ly­kam­mioon an­ta­van sä­tei­ly­suo­ja­tun ma­te­ri­aa­li­luu­kun kaut­ta.

Kä­sit­te­ly­kam­mios­sa polt­toai­ne­ni­put ote­taan pois kul­je­tus­säi­liös­tä eli ve­sial­taas­ta. Siel­lä ni­put myös kui­va­taan ja siir­re­tään lo­puk­si ku­pa­ri­kap­se­liin.

- Ensimmäinen oivallus rakennuksessa vieraileville on, että täällä on kaksi selkeästi erilaista puolta. On ydinturvallisuuden takia niin sanottu valvottu puoli, josta käytetty ydinpolttoaine tuodaan sisään, otetaan pois kuljetussäiliöstä, siirretään kuivatusasemalle ja lopuksi kupari-valurautaiseen loppusijoituskapseliin, Virtanen sanoo.

- Sitten on niin sanottu valvomaton puoli, jota kautta vajaat neljä- ja viisimetriset tai OL3:n yli viisi metriä korkeat kuparikapselit tuodaan sisään ja liitetään prosessiin.

Tätä on kapselointi

Kun loppusijoitustoiminta on käynnissä, käytetty ydinpolttoaine tuodaan välivarastoista kapselointilaitokseen pakattavaksi kuparista ja pallografiittiraudasta valmistettuihin loppusijoituskapseleihin.

Kapselointilaitoksessa loppusijoituskapselia siirrellään eri työvaiheissa kapselointilaitoksen maan alla olevissa tiloissa. Käytetty ydinpolttoaine ladataan loppusijoituskapseleihin polttoaineen käsittelykammiossa, jonka betoniseinien paksuus on noin 1,3 metriä.

Kun kaikki polttoaineniput on siirretty kapseliin, se täytetään argonkaasulla ja suljetaan tiiviisti kapselin sisemmällä teräskannella. Kapselin päällimmäiseksi tuleva kuparikansi suljetaan kitkatappihitsauksella hitsauskammiossa, ja sauman tiiveys varmistetaan visuaalisesti sekä pyörrevirta- ja ultraäänitarkastuksella.

Hitsaukseen valittu kitkatappihitsaus muodostaa kuparikanteen liitossauman siten, että sauman eheys vastaa kapselin vaipan eheyttä.

Kapselointilaitos on kytketty maanalaiseen loppusijoituslaitokseen kapselihissillä, jolla kapselit kuljetetaan alas loppusijoitustasolle 430 metrin syvyyteen maanalaiselle vastaanottoasemalle. Sieltä ne siirretään siirto- ja asennusajoneuvolla loppusijoitustunneleihin.

Kap­se­loin­ti­lai­tok­sen oh­jaa­mos­sa lai­tea­sen­nuk­set ovat jo käyn­nis­sä.

Teksti: Pasi Tuohimaa, kuvat: Tapani Karjanlahti