Posivan hanke etenee myös maanalaisten tuotantolaitteiden osalta

13.3.2025

Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke etenee myös maanalaisten tuotantolaitteiden osalta. Posiva on saanut valmiiksi täytön asennuksen menetelmäkokeen, jossa täytettiin niin sanotulla GBIS-täytön asennusjärjestelmällä lähes 12 metriä tunnelia täyttösavella. Noin kolme viikkoa kestäneen kokeen minimitavoite oli täyttää vähintään kymmenen metriä tunnelia.

Tunnelitäytön asennusjärjestelmä on iso ja pitkä koneiden yhdistelmä, joka täyttää lähes koko tunnelin.

Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke etenee myös maanalaisten tuotantolaitteiden osalta. Posiva on saanut valmiiksi täytön asennuksen menetelmäkokeen, jossa täytettiin niin sanotulla GBIS-täytön asennusjärjestelmällä lähes 12 metriä tunnelia täyttösavella. Noin kolme viikkoa kestäneen kokeen minimitavoite oli täyttää vähintään kymmenen metriä tunnelia.

Kokeen varsinainen hyväksymiskriteeri oli saada tunnelin täyttöaste vähintään 98 prosenttiin. Vielä vahvistamattomien analyysien perusteella toteutunut täyttöaste ylitti asetetun kriteerin.

Täytön asennuksen menetelmäkokeen tavoitteena oli osoittaa, että järjestelmät ja laitteet toimivat tunneliolosuhteissa 435 metrin syvyydessä peruskalliossa. Niiden tuli myös saavuttaa vaadittu lopputulos tuotannon aikaisilla toimintatavoilla ja käyttöohjeilla.

Ku­vas­sa va­sem­mal­la yl­hääl­lä ben­to­niit­ti­pö­lyn pois­to­lai­te ja oi­keal­la AGV-alus­tan pääl­lä ole­va täy­tön asen­nus­lai­te.

Kehityspäällikkö Ari Maarni Posivalta kuvaa koetta ja maanalaisia olosuhteita haastaviksi.

- Iso ja pitkä koneiden yhdistelmä täyttää lähes koko tunnelin ja pakkaa savea isoilla ruuveilla työntäessään sitä tunneliin. Samalla se liikkuu automaattisesti hitaasti taaksepäin pyrkien tasaiseen täyttöasteeseen. Siirtolaite ajoi kokeessa autonomisesti purkuaseman ja asennuslaitteen väliä tuoden asennuslaitteelle lisää savea. Täyttönopeudelle meillä ei ollut kriteerejä, Maarni sanoo.

Suurimmat haasteet kokeessa johtuivat Maarnin mukaan tunnelin pohjan epätasaisuudesta.

- Paikat, joissa pinnan korkeusvaihtelut olivat suuria, olivat haasteellisia siirtolaitteen telakoitumiselle asennuslaitteeseen. Tämä hidasti työtä. Kokeen edetessä kuitenkin opittiin paljon ja saatiin säädettyä laitteet toimimaan ripeämmin.

Myös pölyn hallintaan on tulossa parannuksia, sillä etäohjattavan laitteen kamerat ja tutkat pölyyntyivät ennakoitua nopeammin. Täytön asennuksen menetelmäkoe tehtiin koekäytön eli niin sanotun yhteistoimintakokeen (YTK) 50 metriä pitkässä tunnelissa. Varsinaista maanalaista koekäyttöä varten tunneliin jäi vielä noin 40 metriä täytettävää, ennen kuin se lopulta tulpataan.

Ke­hi­tys­pääl­lik­kö Ari Maar­nin mu­kaan haas­teel­li­sia ko­kees­sa oli­vat pai­kat, jois­sa pin­nan kor­keus­vaih­te­lut oli­vat suu­ria. Tämä vai­keut­ti siir­to­lait­teen te­la­koi­tu­mis­ta asen­nus­lait­tee­seen.

Seuraavaksi laite siirtyy Porin testiasemalle

Seuraavaksi sekä täytön asennusjärjestelmä että sen alla olevat ja sitä liikuttavat AGV-alustat siirtyvät Porin testausasemalle. Siellä laitteille tehdään vielä toimenpiteitä havaituista kehityskohteista ja laitteet huolletaan.

Täytön asennuksen menetelmäkoetta oli suorittamassa noin kymmenen henkilöä; 5 operaattoria, kokeen valvoja sekä järjestelmän asiantuntijoita. Seuraavissa asennuksen menetelmäkokeissa testataan puskurin asennusjärjestelmä ja kapselin siirto- ja asennusajoneuvo. Nämä asennuksen menetelmäkokeet tehdään viimeisinä ja käytännössä rinnakkain ennen varsinaisen maanalaisen koekäytön alkamista.

Lue lisää: Koekäyttö – lähtölaskenta loppusijoituksen aloittamiseen


Teksti: Pasi Tuohimaa
Kuvat: Janne Anoschkin, Tapani Karjanlahti